Browsing by Author "Fernström, Niina"

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millä positiivisen pedagogiikan menetelmillä voidaan tukea alakoulun oppilaiden hyvinvointia ja miten nämä kyseiset menetelmät vaikuttavat oppilaiden hyvinvointiin. Hyvinvointia tarkasteltiin tutkimuksessa positiiviseen psykologiaan nojautuvan PERMA-hyvinvointiteorian kautta, josta haettiin yhteyksiä myös kukoistuksen käsitteeseen sekä itseohjautuvuusteoriaan. Aiempien tutkimusten mukaan hyvinvointi koostuu myönteisistä tunteista, sitoutuneisuudesta, myönteisistä ihmissuhteista, merkityksellisyydestä sekä saavuttamisesta. Positiivinen pedagogiikka puolestaan nähdään positiivisesta psykologiasta nousevana pedagogisena suuntauksena, joka korostaa lapsen merkityksellisyyttä, vahvuuksia, myönteistä ja yhteisöllistä toimintakulttuuria sekä lapsen omaa toimijuutta. Tässä tutkimuksessa yksilöitiin erilaisia positiiviseen pedagogiikkaan linkittyviä menetelmiä ja niiden vaikutuksia alakouluikäisten lasten hyvinvointiin. Tutkimusaineisto kerättiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaisesti. Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdesta tietokannasta, Helkasta ja ERIC:istä, kun tutkimuksen hakutermit sekä sisäänotto- että poissulkukriteerit oli määritelty tarkasti. Tutkimukseen päätyi laadullisen seulonnan jälkeen 9 julkaisua. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Hyvinvointia edistävät positiivisen pedagogiikan menetelmät liittyivät myönteisen minäkuvan kehittämiseen, turvallisiin ja myönteisiin ihmissuhteisiin, aitoon ja oikea-aikaiseen palautteen antoon ja kannustukseen sekä lasten toimijuuden lisäämiseen. Erityisen tärkeäksi muodostui luonteenvahvuuksiin tutustuminen ja niiden käyttö, yhteisöllinen ja myönteinen työskentelykulttuuri, rehellinen ja täsmällinen palaute sekä lasten oman elämän omistajuuden edistäminen. Positiivisen pedagogiikan menetelmillä oli vaikutusta oppilaiden hyvinvointiin. Oppilaat kokivat enemmän myönteisiä tunteita, sitoutuneisuutta ja merkityksellisyyttä positiivisen pedagogiikan interventioiden jälkeen kuin ennen interventioita. Lisäksi oppilaiden myönteiset ihmissuhteet vahvistuivat ja he kokivat myös saavuttamisen kokemuksia. Positiivisen pedagogiikan menetelmät lisäsivät erityisesti elämäntyytyväisyyden kokemusta ja oppilaiden itsearvostusta sekä vahvistivat myönteisiä ihmissuhteita niin opettajan ja oppilaan kuin myös oppilaan ja vertaissuhteiden välillä.