Browsing by Author "Göransson, Sara"

Valeuutisoinnin ilmiö sellaisena kuin se nykyään tunnetaan – suunnitellusti harhaanjohtavana ja tahallisesti valheellisena internetissä leviävänä tietona – on melko tuore, mutta osoittautunut jo maailmanlaajuiseksi sekä yksilö- että yhteisötasolla vaikuttavaksi ongelmaksi. Tutkielman tavoitteena oli tarkastella valeuutisten luonnetta ja tutkijoiden hieman toisistaan eroavia valeuutisen määritelmiä. Tämän jälkeen tutkielma pyrki kokoamaan yhteen vastauksia siitä, miksi valeuutisiin uskotaan. Tutkimustiedon yhteen koonnin jälkeen tutkielmassa pyrittiin ehdottamaan suuntaa tulevalle tutkimukselle jo tehdyn tutkimuksen pohjalta, ja osoittamaan kriittistä tarkastelua myös tehdyn tutkimuksen suhteen.Katsaus kirjoitettiin tutkimusartikkeleiden pohjalta, joista suurin osa löytyi ohjaajan kirjallisuusluettelosta. Artikkeleita haettiin myös Helka-kirjaston tietokannasta hakusanoin ”fake news”, ”belief in fake news” ja ”fake news definition”. Valeuutisten tavoite on usein taloudellinen tai poliittinen hyöty, johon päästään harhaanjohtamalla ihmisiä julkaisemalla valheellista tietoa, joko kuvan, tekstin tai molempien muodossa. Valeuutinen voi sisältää myös tahallisesta puutteellisesti esitettyä tietoa tai oikeaa tietoa esitettynä tahallisesti väärässä kontekstissa. Valeuutisissa on siis kyse disinformaatiosta, tahallisesti virheellisestä tiedosta. Keskustelu internetistä ja sosiaalisesta mediasta kuuluu valeuutisten yhteyteen, koska ne mahdollistavat ilmiön tapahtumisen: ilman niitä valeuutiset eivät pääsisi räjähdysmäisesti leviämään ja näin harhaanjohtamaan ihmisiä. Leviämistä edesauttavat myös botit, jotka muistuttavat aitoja sosiaalisen median tilejä. Kognitiiviset vinoumat voivat edesauttaa valeuutisten uskomista siinä tapauksessa, että yksilön ennakkokäsitykset tai uskomukset perustuvat virheelliselle tiedolle. Yksilö voi esimerkiksi hyväksyä valeuutisen totena, jos se sopii yhteen hänen pohjatietojensa kanssa. Valeuutisten uskomiseen voi vaikuttaa myös uutisotsikon tuttuus: jo kerran altistumisen uudelle otsikolle on todettu vaikuttavan siihen, että se arvioidaan seuraavalla näkemällä todeksi. Ihmisten välillä on havaittu eroja siinä, kuinka helposti he keskimäärin uskovat valeuutisia. Näitä eroja on selitetty esimerkiksi kognitiivisena reflektiona tai avomielisenä ajatteluna ilmenevällä analyyttisellä ajattelutyylillä, joka on yhteydessä valeuutisten epäilemiseen. Refleksiivisen ajattelun on puolestaan todettu olevan yhteydessä valeuutisten uskomiseen. Tulevassa tutkimuksessa olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota ekologiseen validiteettiin ja laajentaa tutkimusasetelmia jo todetun tutkimustiedon pohjalta.