Browsing by Author "Gerlach, Magdalena"

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on antaa kuva siitä, millainen näkemys varhaiskasvatuksen opettajilla on ihmiskunnan ja planeetan tulevaisuudesta. Tarkoituksena on tarkastella, millainen ymmärrys heillä on kestävyyskasvatuksesta ja ekososiaalisesta sivistyksestä, ja millaisena he näkevät varhaiskasvatuksen roolin ja tehtävän muutoksessa kohti kestävämpää tulevaisuutta. Tutkimuksen viimeisenä tavoitteena on koota tietoa, miten varhaiskasvatuksen henkilöstöä voisi tukea paremmin matkalla kohti kestävyyskasvatusta ja ekososiaalisen sivistyksen ajatus- ja toimintamalleja. Tämä tutkimus perustuu ymmärrykseen tarpeesta paradigmamuutokselle pois ihmiskeskeisestä maailmankuvasta kohti ekososiaalista, holistista ajattelutapaa. Varhaiskasvatus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden välittää kestävämpiä arvoja ja maailmankuvaa tuleville sukupolville ja edistää näin ekososiaalista sivistystä. Toteutin tutkimuksen kahtena ryhmähaastatteluna, joihin osallistui yhteensä 6 varhaiskasvatuksen opettajaa kahdesta pääkaupunkiseudun päiväkodista. Toinen päiväkoti oli Vihreän lipun päiväkoti, toisella päiväkodilla ei ollut vastaavaa ekologista painotusta. Analysoin aineistoa sisällönanalyysina teoreettisen viitekehyksen valossa. Tutkimukseni osoitti, että varhaiskasvatuksen opettajat ovat peloistaan huolimatta toiveikkaita planeetan tulevaisuuden suhteen. Tietoisuus ympäristöongelmista ja aktiivinen toimiminen ympäristön puolesta näytti synnyttävän luottamusta tulevaisuuteen. Ekososiaalisen sivistyksen perustava ajatus ihmiskunnan riippuvaisuudesta luonnosta oli havaittavissa molemmissa haastatteluissa. Pedagogisessa toiminnassa varsinkin kestävyyden sosiaalinen ulottuvuus on huomioitu hyvin, kun taas ekologisen ja taloudellisen ulottuvuuden toimintaa pystyy vielä kehittämään. Vihreän lipun päiväkodissa kestävä ajattelutapa näkyi toiminnassa paremmin, mutta myös päiväkodissa ilman ekologista painotusta syntyi haastattelun aikana tärkeitä oivalluksia, jotka lupaavat erinomaisia lähtökohtia laadukkaalle kestävyyskasvatukselle. Kestävyyskasvatuksen edellytyksenä nähtiin varhaiskasvatuksen henkilökunnan ja johdon kouluttaminen ja osaaminen, sekä ohjekirjojen puolesta selkeämpi ohjeistus konkreettisiin toimintoihin. Mahdollisuutena näyttäytyi vertaisoppiminen niin työyhteisöjen sisällä kuin päiväkotien välissä. Ekokriisiin liittyvät tunteet ja niiden käsittely näyttivät kirjallisuuden valossa olevan tärkeä osa kestävyyskasvatusta niin varhaiskasvattajien kuin lasten osalta.