Browsing by Author "Gustafsson, Tiina"

Lapsilla on luontainen kyky pysähtyä luonnon ihmeiden äärelle ja tätä ihmettelyä varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi tukea. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisena oppimisympäristönä luonto nähdään varhaiskasvatuksessa ja miten luontoa hyödynnetään oppimisympäristönä. Lisäksi tutkimuksen tehtävä on kuvata pedagogista toimintaa luonnossa ja henkilöstön näkemyksiä luonnossa toimimisen hyödyistä. Aiemmat tutkimukset osoittavat luonnon vaikutuksia hyvinvointiin ja motoriikan kehittymiseen, mutta luontoa oppimisympäristönä varhaiskasvatuksen kontekstissa on tutkittu melko vähän. Varhaiskasvatussuunnitelma velvoittaa käyttämään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä ja näin ollen luonto tulisi nähdä entistä vahvemmin yhtenä varhaiskasvatuksen oppimisympäristönä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jossa on fenomenografisia piirteitä. Tutkimuskyselyn aineisto kerättiin tutkijan omia verkostoja hyödyntäen ja tutkimuskyselyyn saatiin 16 vastausta varhaiskasvatuksen henkilöstöltä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksessa pystyttiin luomaan neljä kategoriaa, jotka kuvaavat ilmiötä luonto varhaiskasvatuksen oppimisympäristönä. Tutkimustulosten ja laajan lähdekirjallisuuden perusteella voidaan todeta, että luonnossa oleskelu, toimiminen ja liikkuminen tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista. Luonnon hyödyt oppimisympäristönä ovat kiistattomia, mutta tutkimustuloksissa nousi esiin myös esteitä. Henkilöstön oma luontosuhde ja toimintatavat sekä yksikössä vallitseva toimintakulttuuri vaikuttavat vahvasti siihen hyödynnetäänkö luontoa oppimisympäristönä. Henkilöstön tulee tiedostaa toimivansa roolimalleina, kun lapset rakentavat suhdettaan luontoon. Varhaiskasvatus voidaankin nähdä koko maapallon tulevaisuuden kannalta merkittävänä ajanjaksona, sillä lapsena omaksuttu myönteinen suhde luontoon auttaa tekemään hyviä valintoja aikuisenakin. Lapsissa on toivo ja tulevaisuus.