Browsing by Author "Haaman, Alisa"

Ennenaikaisesti syntyvillä vauvoilla on kypsymättömyyden takia suuremmat riskit erilaisille kehitysvaikeuksille. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lähes jokaisella keskosella on ongelmia suun kautta syömisessä. Syömisvaikeuksilla on moniulotteinen vaikutus aina ravitsemuksesta vuorovaikutukseen asti. Ilman varhaisia interventioita, vaikeudet voivat heijastua jopa puheen ja kielen kehitykseen sekä pitkittyä myöhempään lapsuuteen. Varhaisilla interventioilla on siis tärkeä merkitys sekä syömistaitojen edistämisessä että kokonaiskehityksen ja vuorovaikutuksen tukemisessa. On edelleen ristiriitaista tietoa siitä, millaiset interventiomenetelmät keskosten syömisvaikeuksiin ovat tehokkaimpia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia varhaisia interventiomenetelmiä ennenaikaisena syntyneiden vauvojen syömisvaikeuksiin on, ja kuinka tehokkaita menetelmät ovat. Menetelmänä tässä tutkimuksessa käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksen aineisto haettiin samalla hakulausekkeella EBSCO-, MEDLINE- ja Web of Science –tietokannoista. Hakutermit olivat keskonen, ennenaikaisesti syntynyt vauva, syömisvaikeudet ja –ongelmat sekä interventio englanninkielisillä vastineilla. Tietokannoista löytyi yhteensä 102 tutkimusartikkelia. Aineiston lopullista muodostumista ohjasivat valintakriteerit, joiden perusteella kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kuusi artikkelia vuosilta 1996–2016. Tulosten perusteella keskosten syömisvaikeuksien varhaisessa interventiossa on käytössä erilaisia menetelmiä, joista sensomotoriset ovat yleisimpiä. Kaikista tehokkainta interventiomenetelmää ei ole löydetty, joten tämän tutkielman kokoavat tulokset voivat olla hyödyllisiä kliinistä työtä varten. Jatkotutkimusta tarvitaan hyödyllisimmän menetelmän löytämiseksi. Tehokkuuden vertailua tukisi mahdollisimman samankaltaiset tutkimusasetelmat, jotta kehityksen vaikutusta syömistaitoihin osattaisiin paremmin arvioida. Interventioiden varhainen aloitus on selvästi hyödyllinen, ja tulosten perusteella vanhempien osallistuvuuden lisääminen osaksi interventioita voisi johtaa yhä parempiin lopputuloksiin.