Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Haapala, Lempi"

Sort by: Order: Results:

  • Haapala, Lempi (2020)
    Tutkielmani tavoitteena on selvittää, miten valitsemani aineisto jaottelee anglismeja suomen kielessä ja miten niiden mukaan anglismeihin suhtaudutaan. Menetelmänäni on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka avulla tarkastelen kielitieteellisiä lainasanatutkimuksia laajalti eri vuosikymmeniltä. Anglismit ovat englannista tulleita lainasanoja. Lainasanat – myös anglismit – jaetaan kolmeen eri tyyppiin: raakalainoihin, käännöslainoihin ja merkityslainoihin. Raakalainoihin kuuluvat yleislainat, erikoislainat ja sitaattilainat. Näistä kolmesta yleislainat ovat mukautuneimpia ja sitaattilainat vähiten mukautuneita kieleen. Käännöslainat voidaan jakaa vielä fraseologisiin, syntaktisiin, morfologisiin ja leksikaalisiin käännöslainoihin. Anglismityyppejä on kuitenkin myös eritelty vielä tarkemmin lainasanojen käännösten, semanttisuuden ja ilmausten osalta. Omana erikoisryhmänään ovat erilaiset lyhenteet ja kansainväliset kirjainsanat. Anglismeja esiintyy englanninkielisinä iskulauseina suomenkielisissä teksteissä, tehtävänimikkeissä ja tuotenimissä. Kirjallisuuskatsaus vahvistaa arkikäsitystämme siitä, että englanti vaikuttaa laajasti yhteiskunnassa ja kulttuurissa, eritoten tieteen, mainonnan ja koulutuksen aloilla. Englannin kieleen liittyy myös myönteisiä mielikuvia, joita hyödynnetään varsinkin mainonnassa. Englanti voi yhtäältä helpottaa kansainvälistä kanssakäyntiä , mutta voi johtaa tiedolliseen eriytymiseen, kun tiedon ymmärrettävyys suurelle yleisölle vaikeutuu. Anglismit voidaan kokea uhkana kielelle ja kulttuurille, varsinkin jos ne ovat helposti tunnistettavissa kielestä. Anglismeihin suhtaudutaan osin kriittisesti ja varautuen, mutta anglismit nähdään myös osana kielen luonnollista elämää. Useiden tutkijoiden päätelmänä on, että yhteiskunnassa tulisi tarkasti pohtia, millaisiin tilanteisiin englanti soveltuisi parhaiten ja millaisissa tilanteissa sen käyttäminen on aiheetonta. Opettajankoulutukseen sopivia jatkotutkimusaiheita tästä teemasta ovat anglismit koululaisten teksteissä ja sosiaalisen median vaikutukset anglismeihin.