Browsing by Author "Hurme, Selina"

Kandidaatintutkielmassa tarkastellaan, miten varhaiskasvatuksen ja varhaiserityiskasvatuksen opettajat käsittävät inkluusion ja mitkä tekijät sen toteutumiseen vaikuttavat suhteessa erityistä tukea saaviin lapsiin. Tutkimuskysymykset ovat: ”Miten varhaiskasvatuksen opettajat ja varhaiserityiskasvatuksen opettajat määrittelevät inkluusion?”, ”Mitkä tekijät vaikuttavat inkluusion toteutumiseen varhaiserityiskasvatuksessa ja erityistä tukea saavilla lapsilla?” sekä ”Miten inkluusion ja erityisen tuen yhteensopivuutta voisi kehittää?”. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena, ja sen teoreettinen viitekehys koostuu inkluusioon, inklusiivisen varhaiskasvatukseen sekä varhaiserityiskasvatukseen liittyvästä käsitteistöstä ja teorioista. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään erityistä tukea, kolmiportaista tuen mallia ja erityisopetuksen muutosta. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena, laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto koostui varhaiskasvatuksen opettajilta ja erityisopettajilta kerätyistä vastauksista koskien inkluusiota ja erityistä tukea. Vastaukset kerättiin kyselylomakkeella verkossa, ja vastauksia saatiin yhteensä 19 kappaletta, joista 16 kappaletta pääsi sisään tutkimukseen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin kolmen tutkimuskysymyksen kautta. Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvatuksen opettajat ja erityisopettajat määrittelivät inkluusiota erityisyyden ja vammaisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden sekä arvojen ja toimintatapojen kautta. Merkittävimmiksi inkluusioon vaikuttaviksi tekijöiksi nousi kasvattajien kouluttautuneisuus, resurssit ja niiden allokointi, työntekijäpula sekä kasvattajien asenteellisuus. Niin ikään inkluusion ja erityisen tuen kehittämiskohteissa aineistosta nousi esiin resurssit ja ammattitaito, mutta myös fyysiset oppimisympäristöt sekä varhaiserityiskasvatuksen opettajan ja päiväkodin johtajan tuki. Tutkimukseni tulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen alalla on välttämätön tarve selkeyttää inklusiivisen kasvatuksen käsitteitä ja määritelmiä, jotta käytännön toteutus olisi ymmärrettävämpää ja toimintakelpoisempaa. Yhteiskunnallisessa kontekstissa erityisen tuen tarpeen määrittely voi olla sidoksissa resurssien jakamiseen. Koulutusjärjestelmän rakenne ja resurssien allokointi eivät aina tue kaikkien oppijoiden tarpeita tasapuolisesti. Tämä näkökulma korostaa, että osallisuuden ja oikeudenmukaisuuden saavuttaminen edellyttää laajempia rakenteellisia muutoksia koulutusjärjestelmässä. Asenteelliset esteet nähdään kaikkien muiden ympäristöesteiden perustana ja ne ovat vaikeimmin muutettavissa.