Browsing by Author "Ihatsu-Mäkelä, Tanja"

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä päiväkodin johtajan roolista muutosvaiheen johtajana. Tutkimuskysymykseni hakevat vastausta kysymyksiin millaiset päiväkodin johtajan toimet edistävät muutosprosessia ja muutosten jalkautumista käytäntöön sekä mitkä tekijät estävät muutosprosessin etenemistä ja muutosten jalkautumista käytäntöön? Uusi varhaiskasvatuslaki (540/2018) on astunut voiman 1.9.2018. Muutoksen kohteena on henkilöstörakenne ja toiminnan sisällöllinen toteuttaminen. Sisällölliset muutokset liittyvät jo aiemmin voimaan tulleiden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (OPH, 2016) velvoittavaan toteuttamiseen. Lain siirtymäaika on vuoteen 2030 asti, jonka kuluessa henkilöstörakenteeseen liittyvät tavoitteet on saavutettava. Siirtymäaika on pitkä, joka osaltaan mahdollistaa muutoksen suunnitelmallisen ja harkitun läpiviemisen. Päiväkodin johtajuuteen liittyvä tutkimus on lisääntynyt 2000 luvulla. Muutoksen johtaminen on näissä tutkimuksissa yleisesti nähty olevan johtamisen erityinen kehittämishaaste. Menetelmät. Tutkimukseni oli teoriaohjaava sisällönanalyysi. Aineistona oli Merja Korhosen tapaustutkimus `Käytäntöshokki´ Mutalan päiväkodin toimintatavan muutosprosessista vuosilta 1987–88. Tapaustutkimus liittyy 1980 luvulla käytyyn kriittiseen keskusteluun päivähoidon kehittämisestä ja Sosiaalihallituksen tilaamasta selvityksestä `Voisiko jotain olla toisin lasten päivähoidossa? ´. Teoria, jonka valossa aineistoa tutkin oli Kotterin (1996) kahdeksan askeleen muutosjohtamisen malli. Poimin aineistosta kohtia, joista välittyi muutoksen etenemiseen liittyviä haasteita ja tarkastelin niitä Kotterin (1996) kahdeksan askeleen muutosprosessin johtamisen mallin kautta. Peilasin kohtia tällä hetkellä käynnissä olevaa henkilöstörakenteen ja toimintatapojen muutosprosessia vasten. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessani nousi oletetusti esille, että muutos on prosessi, jonka eteneminen tarvitsee sekä aikaa, että suunnitelmallista johtamista. Henkilöstö on varhaiskasvatuksen toteuttamisen suurin ja vaikuttavin resurssi (Hujala, Heikka, Halttunen, 2017) jonka johtaminen onnistuneen muutosprosessin läpi toteuttaa uuden varhaiskasvatuslain (540/2018) tavoitteet, joka painottaa lapsen etua, varhaiskasvatuksen laatua sekä henkilöstön koulutusta. (Finlex, 2018.) Muutoksen liian nopea läpivienti estää toiminnan juurtumisen osaksi toimintakulttuuria, henkilöstön sitoutumisen muutokseen ja voi johtaa vanhoihin toimintamalleihin palaamista, jolloin pitkän aikavälin tavoitteet ja muutos jää saavuttamatta. Johtajan rooli muutoksen eteenpäinviemisessä, työhyvinvoinnin ylläpitämisessä sekä muutokseen sitoutumisessa on ratkaiseva, jotta tavoitteet jalkautuvat osaksi käytännön toimintaa ja osaksi toimintakulttuuria.