Browsing by Author "Isännäinen, Nea"

Tämän tutkielman tavoitteena on ymmärtää minkälaisia rasismin eri piirteitä valkoihoiset varhaiskasvatuksen opettajat tunnistavat varhaiskasvatuksessa ja minkälaisia keinoja varhaiskasvatuksen opettajilla on toteuttaa antirasistista pedagogiikkaa päiväkodissa. Tässä tutkielmassa käsitellään rasismin, antirasismin ja antirasistisen pedagogiikan käsitteitä sekä niihin liittyvää aiempaa tutkimusta. Tutkielmassa käsitellään myös varhaiskasvatuksen opettajien havaintoja omasta sekä muiden toiminnasta rasistisissa tilanteissa ja ympäristössä. Rasismia on tutkittu aiemmin varsin vähän suomalaisen varhaiskasvatuksen kontekstissa. Aihetta on aiemmin tutkineet mm. Anna Rastas (2007) lasten ja nuorten arjen rasismin näkökulmasta sekä Saara Loukola (2022) antirasistisen pedagogiikan näkökulmasta. Aiemman tutkimuksen perusteella varhaiskasvatuksen opettajat eivät aina tunnista lasten välistä rasismia. Tutkielma toteutettiin laadullisin menetelmin aineiston sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimus toteutettiin sähköpostihaastatteluiden avulla neljää varhaiskasvatuksen opettajaa haastatellen. Haastattelukysymykset oli jaettu kolmeen eri teemaan; rasismin määrittely, nähty ja koettu rasismi sekä rasismiin puuttuminen ja ennaltaehkäisy. Kaikki haastateltavat työskentelivät haastattelun aikana Helsingin kaupungilla varhaiskasvatuksen opettajina. Haastateltavat edustivat kaikki varhaiskasvatuksessa työskentelevien enemmistöä ollen Suomen kansalaisia, valkoihoisia, koulutettuja ja naiseksi itsensä identifioivia. Tutkielman keskeisinä tuloksina voi pitää sitä, että varhaiskasvatuksen opettajat tunnistivat rasismin eri piirteitä varhaiskasvatuksessa. Lasten välisiä rasistisia tilanteita ei tunnistettu rasismiksi, vaan ennemmin lasten ennakkoluuloiksi ja uteliaisuudeksi. Toinen keskeinen tulos oli antirasistisen pedagogiikan koulutuksen tarve varhaiskasvatuksessa. Opettajilla oli joitain keinoja toteuttaa antirasistista pedagogiikkaa, mutta koulutuksen tarve aiheen tiimoilta oli selkeä. Tulos on ajankohtainen, sillä 1.6.2023 alkaen varhaiskasvatusyksiköissä tulisi olla velvoittava toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitelman tekemisessä on kuitenkin siirtymäaika ja suunnitelma tulee olla valmiina kesäkuussa 2025 mennessä (Opetushallitus, 2023).