Browsing by Author "Janhunen, Panu"

Ruotsalaisen ilmastoaktivisti Greta Thunbergin esimerkin pohjalta virinnyt Fridays for Future tai Schoolstrikes 4 Climate -nimillä tunnettu nuorten kansainvälinen ilmastolakkoliike on monella tapaa täysin poikkeuksellinen liike. Ympäristöaktivismin aiemmista protestiaalloista liikkeen erottaa sen kansainvälisyys ja se, että liikkeen viesti on aiempia ympäristöliikkeitä henkilökohtaisempi, sillä liik- keen nuoret puolustavat aiempia, usein jotakin tiettyä luontokohdetta puolustaneita liikkeitä eksplisiit- tisemmin omaa tulevaisuuttaan. Poliittisena liikkeenä liike on poikkeuksellinen, koska se on tuonut yleisesti epäpoliittisena pidetyn nuorten joukon poliittisen toimijuuden esiin. Tässä tutkimuksessa ku- vataan, analysoidaan ja tulkitaan nuorten ilmastolakkoliikettä sukupolvitutkimuksen tutkimusperinteen kautta. Tavoitteena tutkimuksessa oli selvittää, voidaanko liikettä kutsua sukupolviliikkeeksi sekä sitä, millaisia sukupolvien välisiä ristiriitoja liike yhteiskunnassa ilmentää. Keskeisimpänä teoreettisena vii- tekehyksenä tutkimuksessa toimii Karl Mannheimin sukupolviteoria ja sen pohjalta kehitetty sukupol- viliikkeen kriteeristö. Menetelmänä tutkimuksessa toimi integroiva kirjallisuuskatsaus, joka mahdollisti tutkimusperinteil- tään monipuolisen aineiston käytön analyysin pohjana. Aineisto koostui viidestätoista ilmastolakkolii- kettä koskevasta tutkimuksesta, joita suhteutettiin analyysissä sukupolvitutkimuksen teoriaan. Tutkimuksen perusteella ilmastolakkoliikkeellä on edellytykset myöhemmin tulla tulkituksi sukupolviliikkeeksi. Tämän johtopäätöksen lopullinen tekeminen kuitenkin edellyttää sekä aikaa että lisätutkimusta. Liikkeen osoittautuminen sukupolviliikkeeksi tarkoittaisi sitä, että sen taustalla olisi laajempi aktuaalinen sukupolvi, jota liike edustaa. Tämä olisi merkittävää, sillä esimerkiksi Suomessa edellinen selvästi sukupolviliikkeen kriteerit täyttävä liike on ollut suurten ikäluokkien piirissä virinnyt 60-lukulaisuus. Ilmastolakkoliikkeen ilmentämät sukupolvien väliset ristiriidat kulminoituvat ilmasto- oikeudenmukaisuuden teemaan sekä liikkeen keskeiseksi protestoinnin tavaksi valikoituneen koululakon problematiikkaan. Katsottaessa sukupolvijännitteitä pidemmälle, voidaan ilmastolakot nähdä myös nuoren sukupolven vanhemmille sukupolville artikuloimana mahdollisuutena reagoida ilmastonmuutokseen ja kantaa vastuuta maailman tilasta.