Browsing by Author "Jukkola, Jonna-Maria"

Tavoitteet. Tutkimustehtävänä on selvittää lapsen kielellisten taitojen tukemista varhaiskasvatuksessa. Tutkimuskysymyksiä on kaksi; 1. Millä tavoin lapsen kielelliset taidot otetaan huomioon varhaiskasvatuksessa? sekä 2. Miten lapsi hyötyy kielellisten taitojen tukemisesta? Tutkimus sai alkunsa, kun kolmiportaisen tuen mallin mukainen toiminta tuli vuonna 2022 myös osaksi varhaiskasvatusta. Kolmiportaisen tuen mallin mukaan toteutetaan lapsen yleistä, tehostettua sekä erityistä tukea. Koska moninaisuus on lisääntynyt varhaiskasvatuksen arjessa, ovat myös monenlaiset tarpeet lisääntyneet. Siksi tarvittava tuki tulee tuoda lapsen omaan varhaiskasvatusryhmään inklusiivisesti. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsen kielelliset taidot ovat yhteydessä siihen miten lapsi toimii vuorovaikutuksessa, osallistuu toimintaan sekä oppii lukemaan ja kirjoittamaan. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, johon sisältyy sekä kuvailevan että systemaattisen kirjallisuuskatsauksen piirteitä. Aineistoksi valikoitui systemaattisen rajauksen myötä kolme suomenkielistä sekä kolme englanninkielistä vertaisarvioitua tutkimusta, jotka käsittelevät kielellisten taitojen tukemista erilaisista näkökulmista. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, jossa inkluusio sekä kolmiportaisen tuen erilaiset tuen muodot ohjasivat analysoinnin eri vaiheita. Tulokset ja johtopäätökset. Lapsen kielellisiä taitoja tuetaan varhaiskasvatuksessa pääosin pedagogisten sekä rakenteellisten tuen muotojen avulla. Pedagogisina tuen muotoina nousi esille yhteistyö perheiden kanssa, vertaisvuorovaikutus sekä erilaisten apuvälineiden käyttö. Nämä näyttäytyivät myös ennaltaehkäisevinä tapoina tukea lasten kielellisiä taitoja. Lisäksi aineistosta nousi varhaiskasvatuksen henkilöstön asenteet tuen antamiseen. Rakenteellisina tuen muotoina esille nousi henkilöstön rakenne, tukipalvelut ja ryhmän koko. Myös resurssi- ja aikapula sekä niiden vaikutus tuen antoon tiedostettiin. Saamastaan inklusiivisesta tuesta lapsen identiteetti koki vahvistumista. Lapsi pystyi toimimaan vuorovaikutuksessa sekä luomaan kaverisuhteita paremmin. Myös osallistuminen toimintaan sekä lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen helpottuivat ja hyvinvointi koheni. Lapselle annettavaa tukea tulee aina suunnitella sekä toteuttaa lapsen tuen tarve edellä. Hyödyntämällä inklusiivisesti erilaisia tuen muotoja lapsiryhmässä, voidaan kaikkien lasten kielellisiä taitoja tukea.