Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Julku, Hanna"

Sort by: Order: Results:

  • Koira-avusteisen terapian mahdollisuudet puheterapiassa 
    Julku, Hanna (2023)
    Tavoitteet Tutkimuksen tavoite oli selvittää koira-avusteisen puheterapian laajuutta ja mahdollisuuksia eli sitä, millaisten häiriöryhmien kuntoutuksessa koira-avusteista puheterapiaa käytetään ja miten koira on puheterapiatilanteissa mukana. Tutkimuksen on tarkoitus lisätä tietoa siitä, millä tavoin koira-avusteisuutta on mahdollista hyödyntää puheterapiassa. Kiinnostus koira-avusteista puheterapiaa kohtaan on nousussa, mutta aiheesta on kuitenkin vielä melko vähän kattavia tieteellisiä tutkimuksia. Menetelmät Tutkimusmenetelmä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimukseen etsittiin aiemmin julkaistuja tutkimusartikkeleita, joiden tuloksia yhdistämällä löydettiin synteesi aiheeseen liittyvästä tutkimustiedosta. Tutkimuksessa käytettiin hakulauseketta (TITLE-ABS-KEY (dog AND assisted OR animal AND assisted OR dog-assisted OR animal-assisted) AND TITLE-ABS-KEY (dog OR canine) AND TITLE-ABS-KEY (speech OR language OR speech-language) AND TITLE-ABS-KEY (therap* OR patholog*)). Artikkeleita haettiin Scopus- ja Ovid Medline -tietokannoista. Tietokannoista valikoitui tutkimukseen viisi tutkimusartikkelia. Artikkelit on julkaistu vuosina 2006−2022. Tulokset ja johtopäätökset Viidestä tutkimusartikkelista neljässä koira-avusteisuudella todettiin olleen positiivisia vaikutuksia puheterapiaan. Koiran läsnäolo lisäsi kuntoutujan spontaania ja oma-aloitteista puhetta puheterapiassa. Koiran läsnäolo saattoi olla puheterapiassa joko aktiivista tai passiivista. Jo pelkkä koiran läsnäolo rentoutti kuntoutujia ja mahdollisti matalamman kynnyksen puhumisen koiran kautta myös terapeutille vastattaessa. Koiran käyttö terapiassa ei vaadi koko terapian muokkaamista koiran mukaanoton myötä, vaan terapian sisältö ja tavoitteet voidaan pitää samankaltaisina tavalliseen puheterapiaan verrattuna.
  • Surun tunnistaminen ja sen kohtaaminen varhaiskasvatuksessa 
    Julku, Hanna (2021)
    Tavoitteet. Tunnetaitojen merkitys hyvinvoinnille on tunnistettu 2000-luvulla laajasti. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -asiakirja ohjaa varhaiskasvatuksessa antamaan lapsille mahdollisuuksia kehittää tunnetaitojaan. Ympäristö ja yhteiskunta, jossa elämme muokkaavat sitä, kuinka näytämme tunteitamme sekä minkä tunteiden näyttäminen on soveliasta. Suru on suomalaisessa yhteiskunnassa pidetty usein piilossa ja kiinnostuin siitä, miten surun tunne näkyy varhaiskasvatuksen arjessa. Tunnetaitojen näkökulmasta surun pitäisi tulla tunnistetuksi, mutta yhteiskunnan normien sanelemana näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Surututkimus keskittyy pääasiassa kuolemaan liittyvään suruun. Varhaiskasvatuksessa suruun liittyvää tietoa on saatu myötätuntotutkimuksen ohessa. Surun tunnistamisesta ja siitä, kuinka siihen suhtaudutaan varhaiskasvatuksessa en löytänyt aiempaa tutkimusta. Tässä kandidaatin tutkielmassa selvitän, miten varhaiskasvatuksen henkilöstö kuvaa lasten kokemaa surua sekä surun kohtaamisen käytäntöjä varhaiskasvatuksessa. Menetelmät. Tämän tutkielman aineisto kerättiin avoimella internetpohjaisella kyselyllä. Vastaajat rekrytoitiin Varhaiskasvattajan materiaalipankki nimisestä Facebook-ryhmästä. Vastauksia kertyi yhteensä 7 kappaletta. Aineiston analysointi suoritettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Vastaajat kuvasivat lasten ilmaisevan surua joko heihin itseensä tai ulospäin kohdistuvana toimintana. Surun kuvattiin näkyvän niin vuorovaikutuksessa, lasten ollessa kiinnittymättömiä toimintaan kuin lasten kokeman hankalan olon hetkellä. Surun syyt jakautuivat lapsesta ulkoisiin sekä sisäisiin tekijöihin. Vastaajat tukivat lasta surun tunteen kanssa luomalla yhteyttä lapseen, käyttämällä tunnetta ulkoistavia keinoja sekä luomalla yhteyttä lapsen perheeseen. Yksiköiden/ryhmien käytänteet jakautuivat suoriin, välillisiin sekä rakenteellisiin keinoihin. Vastaukset heijastelevat varhaiskasvatuksen arvomaailmaa. Myöhemmässä tutkimuksessa voisi selvittää kuinka sensitiivisyyden huomioiminen yksikön pedagogisissa käytännöissä sekä surun tunteen tunnistaminen ja ilmaisu esiintyvät yhdessä. Olisi kiinnostava tietää, miten myötätuntokulttuuriltaan vahvassa yksikössä lapset näyttävät surun tunteitaan sekä kuinka he kokevat tulleensa nähdyiksi ja kohdatuiksi tunteensa kanssa.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO