Browsing by Author "Juuti, Julia"

Inklusiivinen kasvatus on ollut jo vuosikymmenen ajan osa suomalaista varhaiskasvatusta. Tuo-reimmassa varhaiskasvatuksen suunnitelmassakin (2018) todetaan, että lapsen kehityksen ja oppimi-sen tuki on tarjottava inklusiivisesti. Inkluusio on siis edelleen ajankohtainen keskustelun, tutkimuk-sen ja kehittämisen aihe Suomessa (Pihlaja, 2009). Varhaiskasvatus on olennainen osa lapsuuden sosiaalista toimintaympäristöä, siksi inklusiivisen kasvatuksen toteuttaminen on luonnollista aloittaa jo varhaiskasvatuksesta lähtien (Kontu & Suhonen, 2008, 28). Opettajat, tutkijat tai erityispedago-giikan ammattilaisetkaan eivät jaa samanlaista näkemystä inkluusiosta ja siksi onkin tärkeä tutkia, miten varhaiskasvatuksen opettajat ymmärtävät inkluusiota, sillä he ovat varhaiskasvatuksen kentäl-lä inkluusiota toteuttamassa käytännössä (Pihlaja, 2009). Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten varhaiskasvatuksen opettajat määrittelevät ja ymmärtävät inkluusiota. Tutkimuskysymykseni on: Millä tavoin varhaiskasvatuksen opettajat ymmärtävät inkluusion? Tutkielmaa varten loin verkossa täytettävän kyselylomakkeen, johon vievän linkin jaoin Facebookin varhaiskasvattajan materiaalipankki-ryhmään. Rajasin tutkittavan joukon varhaiskasvatuksen opet-tajiin, sillä koin heillä olevan enemmän tietoa inkluusiosta ilmiönä koulutuksensa ansiosta. Kysely-lomakkeeseen vastasi 18 varhaiskasvatuksen opettajaa. Analysoin aineistoni aineistolähtöisellä si-sällönanalyysillä. Tutkimukseni tulokset jakautuvat selvästi kolmen yläluokan alle, jotka olivat tasa-arvo ja yhdenver-taisuus, opettajien toiminta sekä resurssit. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta varhais-kasvatuksen opettajat luonnehtivat inkluusiota lapsen oikeutena osallistua ryhmään ja toimintaan se-kä vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Näiden lisäksi moninaisuuden ja tasavertaisuuden näkemyk-set nousivat vahvasti vastauksista. Opettajien oman toiminnan merkitys näkyi vastauksissa henki-lökunnan omien asenteiden ja arvojen vaikutuksena inkluusiota kohtaan sekä riittävänä lasten tuen tarpeiden huomioimisena. Suureksi tekijäksi varhaiskasvatuksen opettajat toivat esiin myös resurs-sit. Opettajan ymmärrys resursseista tuli ilmi lapsiryhmän toimintaan vaikuttavina tekijöinä, kuten lapsiryhmän suurena kokona sekä lapsiin kohdistuneena vähäisenä tukena, ja henkilökuntaan koh-distuvina tekijöinä, jotka olivat avustajien puute ja yleiset henkilökuntaresurssit.