Browsing by Author "Kaarento, Joel"

Suomalaisten arvoja on tutkittu 1970-luvulta alkaen erityisesti sosiaalipsykologian tieteenalal-la. Arvotutkija Shalom Schwartzin kehittelemä arvojen yleismaailmallinen malli on arvotutki-muksessa yleisesti hyväksytty teoria, jonka mukaan on olemassa kymmenen arvotyyppiä, jotka pätevät kaikkialla maailmassa. Arvot muodostavat kehämaisen mallin, jonka avulla nii-tä voidaan kartoittaa. Arvomallissa on lisäksi kaksi pääulottuvuutta: itsensä ylittäminen – it-sensä korostaminen sekä muutosvalmius – säilyttäminen. Pedagogisessa rakkaudessa on kyse kasvattajan rakkaudesta kasvatettavaa kohtaan kasvatettavan itsensä vuoksi. Peda-gogisesta rakkaudesta on kirjoitettu Suomessa 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla kasva-tustieteissä, jonka jälkeen käsite on tullut uudestaan käyttöön 2000-luvulla kasvatustieteissä. Tulevalle luokanopettajalle omien arvojen pohtiminen ja niiden suhteuttaminen suomalaisten arvoihin on tärkeä aihe. Myös pedagogisen rakkauden ajatus on tulevalle luokanopettajalle hyödyllinen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten suomalaisten arvot näkyvät Schwartzin arvokartalla ja miten pedagogisen rakkauden käsite näkyy suomalaisten arvois-sa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Saatuja tuloksia ja aineistoa tar-kasteltiin myös kriittisen pedagogiikan näkökulmasta, tarkoituksena tuoda esiin kritiikkiä val-lalla oleviin ajatustapoihin. Aineistona käytettiin suomalaista arvotutkimusta erityisesti sosiaa-lipsykologista tutkimusta hyväksi käyttäen sekä pedagogiseen rakkauteen liittyvää kirjalli-suutta. Suomalaisille tärkeimpiä arvoja olivat tasa-arvo, työ, rehellisyys ja arvostus luontoa kohtaan. Nämä arvot edustavat hyväntahtoisuuden ja universalismin arvotyyppejä, jotka molemmat sijoittuivat itsensä ylittämisen arvoulottuvuudelle. Hyväntahtoisuus määritellään Schwartzin teorian mukaan sellaisten ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisenä ja edistämisenä, joiden kans-sa ollaan usein henkilökohtaisessa kontaktissa. Universalismi määritellään Schwartzin teori-an mukaan kaikkien ihmisten hyvinvoinnin ja luonnon ymmärtämisenä, arvostamisena, su-vaitsemisena ja suojelemisena. Pedagogisen rakkauden määritelmissä korostui universalis-min ja hyväntahtoisuuden arvotyyppejä kuvaavia arvoja, kuten esimerkiksi tasa-arvo, kaik-kien ihmisten hyvinvoinnin arvostaminen, avuliaisuus ja suvaitsevaisuus. Suomalaisille vähi-ten tärkeitä arvotyyppejä ovat valta, suoriutuminen ja mielihyvä, jotka edustavat itsensä ko-rostamisen arvoulottuvuutta eli yksilökeskeisyyttä. Ne ovat Schwartzin arvomallissa suoma-laisille tärkeimpien universalismin ja hyväntahtoisuuden vastakohtia ja edustavat. Ne eivät sovi pedagogisen rakkauden eetokseen, eivätkä myöskään kouluun, suomalaisten arvojen perusteella.