Browsing by Author "Kaarnisto, Alina"

Lukukausimaksut ovat olleet yksi tämän vuosikymmenen revityimmistä koulutuspoliittisista kiistakapuloista. Suomessa koulutuksen maksuttomuus nähdään yhtäältä yhteiskunnan tasa-arvoisuuden mittarina, mutta toisaalta viime vuosina maksuja on enenevissä määrin peräänkuulutettu lisärahoituksen lähteeksi koulutusleikkausten jälkeisessä talouskurimuksessa sinnitteleville korkeakouluille. Yleisesti kysymystä lukukausimaksuista voidaan pitää koulutuspoliittisesti kiinnostavana, sillä siinä kohtaavat useat hyvinvointivaltion tavoitteet sekä haasteet. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli tarkastella, kuinka kysymystä korkeakoulujen lukukausimaksuista representoidaan suomalaisessa politiikassa. Tutkielmassa lähestyttiin aihetta analysoimalla vuonna 2015 eduskunnassa käytyä lähetekeskustelua EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ehdotetuista lukukausimaksuista. Tutkielman aineistona olivat eduskunnan lähetekeskustelun pöytäkirja sekä sivistysvaliokunnan mietintö. Tutkielmassa pyrittiin analysoimaan mihin ongelmaan lukukausimaksut nähtiin ratkaisuna, mitä oletuksia ongelmanasettelut edellyttävät sekä, mitä vaikutuksia tietynlaisella ongelman representaatiolla voidaan nähdä. Teoreettisen viitekehyksen tutkielmalle muodostaa akateemisen kapitalismin teoria, jonka avulla pyritään selittämään yliopistojen integroitumista uuteen talouteen sekä käsitteellistämään siirtymän prosesseja. Lukukausimaksukysymyksen problematisointiin käytettiin Carol Bacchin politiikkaprosessien analyysia varten kehitettyä diskurssianalyyttistä lähestymistapaa sekä retorista diskurssianalyysiä. Ongelman representaatioksi analyysissä hahmottui näkemys siitä, että lukukausimaksuttomuus on muodostunut esteeksi suomalaisen koulutuksen viennille. Lukukausimaksukysymys kytkeytyi kiinteästi osaksi koulutusvientikeskustelua. Tuloksista oli nähtävissä, kuinka koulutus kuvautuu poliittisessa puheessa tuotteena. Monissa argumenteissa tuotiin esiin myös yliopistojen rahoitus ja laajempi talousnäkökulma koulutusviennin yhteydessä. Tulokset tarjosivat tietoa siitä, kuinka maksuihin poliittisessa keskustelussa suhtaudutaan, ja myös laajemmassa mittakaavassa siitä, millaisena koulutuksen tarkoitus politiikassa nähdään. Tulosten avulla on mahdollista analysoida sitä muutosta, joka koulutusjärjestelmässä ja yhteiskunnassa on tapahtunut. Koulutukselle on syntynyt uusia funktioita ja sen rooli yhteiskunnassa on muuttunut.