Browsing by Author "Kaartinen, Ella"

Tavoitteet. Vihapuheen ja rasismin nousu on näkynyt suomalaisessa yhteiskunnassa viime vuosina ja esimerkiksi kannanotot, joissa puolustellaan suomalaisen ”rodun” paremmuutta toisiin ”rotuihin” nähden, ovat saaneet ajoittain tilaa mediassa. Tutkielmassa lähestytään aihetta kasvatushistoriallisesta näkökulmasta tarkoituksena perehtyä siihen, millaisia ilmenemismuotoja puheet roduista ovat menneisyydessä saaneet Suomessa ja millainen funktio koulukontekstilla on ollut tässä kaikessa. Tutkielman tarkempi kiinnostuksenkohde on rotuhygienian ja suomalaisen opettajuuden suhde. Tavoitteena on selvittää, millaisista näkökulmista aihetta on mahdollisesti aiemmin tutkittu ja mikä opettajien rooli oli rotuhygienian ilmenemisessä. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistona käytettiin seitsemää kirjallisuuslähdettä, joiden ilmestymisajankohdat sijoittuivat aikavälille 1996-2014. Valittu aineisto hankittiin tarkan, systemaattisesti toteutetun haun avulla, kriteereinä suomalaisen opettajuuden ja rotuhygienian tarkastelu osana tutkimusta. Tutkielman kannalta poikkeavaa oli, että aihealuetta oli tutkittu vain niukasti, joten osa aineistoon päätyneistä lähteistä oli opinnäytetöitä. Tällä varmistettiin mahdollisimman eheän kokonaiskuvan muodostaminen edeltävästä tutkimuskentästä, jotta voitaisiin kartoittaa jatkotutkimusta vaativat osa-alueet. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusaineiston valossa opettajuuden esiintyminen rotuhygienian kontekstissa jaoteltiin kolmeen eri rooliin. Nämä olivat opettaja rotuhygienian välittäjänä, opettaja havainnoijana, kirjurina ja lausunnonantajana sekä opettaja asiantuntijana. Ajallisesti tutkimusaineisto keskittyi 1900-luvun ensimmäiseen puoliskoon. Opettajalla oli rotuhygieniassa sekä käytäntöön liittyviä että hallinnollispainotteisia tehtäviä. Lisäksi opettajan vapaus korostui jokaisen roolin kohdalla. Opettajien toiminnan vaikutus ilmeni erityisesti liittyen vuoden 1935 ja 1950 pakkosterilointilakeihin, sillä opettajilla oli velvollisuus ilmoittaa normeista poikkeavista oppilaista eteenpäin ja tehdä heistä lausuntoja, joita saatettiin hyödyntää pohdittaessa mahdollista pakkosterilisaatiota. Opettajien vaikutus rotuhygieniassa on tutkimusaineiston valossa suhteellisen merkittävää ja näin ollen tutkielman pohjalta esitetään jatkotutkimusaiheita. Erityisesti ei-poikkeavien lasten näkökulma ja opettajien kokemukset aiheesta ovat täysin kartoittamattomia. Lisäksi kattavaa tutkimusta koulukontekstin ja rotuhygienia suhteesta Suomessa ehdotetaan.