Browsing by Author "Kaffka, Jonna"

Tässä tutkimuksessa kiinnitän huomiota varhaiskasvatuksen ammattilaisten työhyvinvointiin. Viimeaikaiset tutkimukset ja selvitykset ovat nostaneet esiin huolen esimerkiksi resurssien puutteesta, sijaispulasta ja työn kuormittavuudesta. Lisäksi kunnilla on ollut haasteita saada koulutettua henkilökuntaa vakituisiin tehtäviin. Hyvinvoiva henkilöstö on varhaiskasvatuksen tärkein voimavara, sillä hyvinvoivat työntekijät toteuttavat laadukasta varhaiskasvatusta ja edistävät näin myös lasten hyvinvointia. Tutkimuksessani selvitän eri ammattinimikkeellä työskentelevien näkemyksiä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat henkilöstön työhyvinvointiin tiimissä, millaisissa tilanteissa koetaan työn imua sekä millaisia ajatuksia heillä on omasta työhyvinvoinnistaan. Toteutin tutkimukseni laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena fenomenografista tutkimusotetta apuna käyttäen. Keräsin tutkimusaineiston (N=16) puolistrukturoidulla kyselylomakkeella varhaiskasvatuksen ammattilaisilta marraskuussa 2021. Jaoin vastaajat kolmeen ryhmään: varhaiskasvatuksen opettajat, epäpätevät varhaiskasvatuksen opettajat ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajat. Muodostin vastauksista kuvauskategorian Moniammatillisia näkemyksiä työhyvinvoinnista tiimeissä. Nimesin alaluvut peilaten niitä tutkimuskysymyksiini: työhyvinvointia edistävät tekijät, työhyvinvointia heikentävät tekijät, työn imuun vaikuttavat tekijät ja ammattinimikkeen vaikutus työhyvinvoinnin kokemukseen. Tulosten perusteella eri ammattiryhmät pitivät tiimin työhyvinvointia edistävinä tekijöinä samankaltaisia asioita. Kaikki nostivat esiin huumorin tärkeyden, avoimen keskustelukulttuurin ja luottamuksen työkaveriin. Myös samanlaiset arvot ja näkemykset tiimissä kannattelivat työhyvinvointia. Varhaiskasvatuksen opettajat ja epäpätevänä varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevät toivat esiin työhyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi esimerkiksi kiireen, työmäärän lisääntymisen ja inkluusion tuomat haasteet. Varhaiskasvatuksen lastenhoitajat kokivat sijaisten huonosta saatavuudesta johtuvan muissa ryhmissä auttamisen raskaaksi. Resurssipula ja ammattitaidon puute nousivat kaikkien vastauksissa työhyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi. Tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokevat työssään edelleen innokkuutta, ylpeyttä tekemästään työstä ja saavat työstä ilon ja onnistumisen kokemuksia. Tutkimuksessani eri ammattinimikkeet eivät vaikuttaneet kokemukseen työhyvinvoinnista, vaan vastaukset jakaantuivat eri ammattiryhmien välillä tasaisesti. Mielenkiintoista olisi, toisiko suuremman tutkimusjoukon vastaukset tai haastattelu esiin enemmän eroavaisuuksia ammattinimikkeiden välillä tai havaintoja tiimin sisäisistä suhteista, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin positiivisesti tai negatiivisesti.