Browsing by Author "Kaivola, Karoliina"

Tutkielmani tarkoitus on selvittää, miten yliopistokoulutuksesta, yliopiston tehtävistä ja yliopistolain uudistamisesta puhutaan valitsemissani poliittisissa dokumenteissa. Tutkielman teoreettinen tausta oli suomalaisen koulutuspolitiikan ja yliopistokoulutuksen tutkimuksessa, jossa on viime vuosikymmenien aikana havaittu siirtymä tasa-arvon ja sivistyksen ihanteesta uusliberalistiseen rationaliteettiin, joka korostaa kilpailua ja tehostamista. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Millaisena yliopiston tehtävää kuvataan ja kuinka sitä perustellaan valitsemissani Sipilän hallituksen dokumenteissa? 2) Miten yliopistouudistusta perustellaan ja millaisia merkityksiä sille annetaan valitsemissani Sipilän hallituksen dokumenteissa? 3) Miten yliopiston tehtävää kuvataan ja perustellaan Marinin hallitusohjelmassa ja eroaako se Sipilän hallitusohjelmasta? Aineisto koostui Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta, yliopistolain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä HE 152/2018 vp sekä Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta. Taustaoletuksena oli, että suomalaista koulutuspolitiikkaa hallitsevat kaksi diskurssia, tasa-arvon ja sivistyksen ihanne sekä uusliberalistinen tehostamisen rationaliteetti, ovat löydettävissä analysoitavista teksteistä. Analyysi toteutettiin foucault’laisena diskurssianalyysinä, jossa diskurssi ymmärretään kiteytyneenä ja kulttuurisesti jaettuna merkityksellistämisen tapana, joka muokkaa ymmärrystä todellisuudesta. Analyysissä kiinnitettiin huomiota erityisesti tekstin sisältämiin ja ilmentämiin yhteiskunnallisiin intressiristiriitoihin ja valtasuhteisiin sekä niiden vaikutuksiin ja seurauksiin. Tutkielman tulokset osoittivat, että aiemmissa tutkimuksissa kuvattu uusliberalisaation prosessi näkyy vahvasti koulutuspoliittisen päätöksenteon kielenkäytössä. Tasa-arvo ja sivistys jäivät yleismainintojen tasolle, kun taas uusliberalistinen käsitteistö, kuten jatkuva oppiminen, kehittäminen ja kilpailukyky, muodosti koulutuspoliittisen ohjauksen perustan. Hallitusohjelmien kielenkäyttö oli lähtökohdiltaan hyvin samanlaista, mutta Marinin hallitusohjelmassa tasa-arvolle ja sivistykselle annettiin itseisarvo. Tarkastelemieni dokumenttien kielenkäyttö ja sen sisältämät merkitykset ilmentävät vahvasti markkinalähtöistä ajattelua, jonka kriittinen tutkiminen on tärkeää yhteiskunnallisen tasa-arvon, yliopistolaitoksen autonomian ja akateemisen sivistyksen toteutumisen takaamiseksi.