Browsing by Author "Kalliomäki, Susanna"

Tiedekunta: Kasvatustieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Kasvatustieteiden kandiohjelma Opintosuunta: Varhaiskasvatuksen opettaja Tekijä: Susanna Kalliomäki Työn nimi: Lohdutuksen käytännöt alle 3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatusryhmissä Työn laji: Kandidaatin tutkielma Kuukausi ja vuosi: Kesäkuu 2022 Sivumäärä: 25 + 5 Avainsanat: Lohduttaminen, myötätunto, varhaiskasvatus, alle 3-vuotiaden varhaiskasvatus Ohjaaja tai ohjaajat: Annukka Pursi Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto – Helda / E-thesis (opinnäytteet) Muita tietoja: Tiivistelmä: Tavoitteet. Myötätuntoa ja sen esiintymistä varhaiskasvatuksen kontekstissa on viime vuosina tutkittu paljon. Lohduttaminen voidaan nähdä yhtenä myötätunnon ilmenemismuotona. Lohduttaminen onkin yleisin myötätuntoteko varhaiskasvatuksessa. Lohduttamisen ilmiön ympärille kietoutuu paljon käytäntöjä. Vaikka lohduttamista ja myötätuntoa on tutkittu viime vuosina paljon, on lohduttamiseen liittyviä käytäntöjä tutkittu vielä suhteellisen vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata lohdutukseen liittyviä käytäntöjä alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatusryhmissä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduin haastattelun avulla. Aineistoa varten haasteltiin yhteensä kolmea varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevää henkilöä kahdesta helsinkiläisestä päiväkodista. Haastattelut pidettiin huhtikuussa 2022. Aineiston analyysimenetelmänä toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa löydettiin lohdutustekoihin ja lohduttamisen työnjakoon liittyviä käytäntöjä. Vastaajat kuvasivat useita lohdutustekoja, joista syli, silittäminen ja rauhoittava puhe oli yleisimpiä. Lohdutusteot eivät esiintyneet yksittäin, vaan useampia lohdutustekoja hyödynnettiin yhdessä saman lohdutustilanteen aikana. Lohdutusteot olivat tilannesidonnaisia ja niihin vaikutti taustatekijöinä arjen resurssit, aikuisen tunteet, lapsen toiminta ja tunteet sekä lapsen ja aikuisen välinen suhde. Myös lapset olivat aloitteellisia lohdutustilanteissa ja tekivät lohdutustekoja vertaisilleen. Pääsääntöisesti aikuiset suhtautuivat lasten lohdutusaloitteisiin myönteisesti, ja he tukivat lasten lohdutusta sanallisesti. Aikuinen nähtiin kuitenkin lapsen ensisijaisena lohduttajana, ja tätä ajatusmallia myös toisinnettiin lapsille.