Browsing by Author "Kanerva, Saara"

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan mahdollisuuksien tasa-arvoa suomalaisessa opiskelijavalintajärjestelmässä. Aihe on erityisen ajankohtainen keväällä voimaan astuvan opiskelijavalintauudistuksen myötä, ja kandidaatintutkielman eräänä tavoitteena onkin muodostaa kokonaiskuva mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisesta ennen uudistusten voimaan astumista. Mahdollisuuksien tasa-arvolla tarkoitetaan tässä tutkielmassa käsitystä siitä, että yksilön menestyksen tulisi riippua yksilön lahjakkuudesta ja halukkuudesta käyttää sitä, eikä esimerkiksi yksilön sosiaalisesta taustasta. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat 1) mikä on opiskelijavalintojen ja mahdollisuuksien tasa-arvon yhteys sekä 2) miten mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu opiskelijavalinnoissa tällä hetkellä Suomessa? Tutkielma on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena ja aineistona toimivat kymmenen opiskelijavalintoja käsittelevää artikkelia. Artikkelit ovat yhtä englanninkielistä, Pohjoismaita koskevaa artikkelia lukuun ottamatta suomenkielisiä ja käsittelevät suomalaista opiskelijavalintajärjestelmää. Artikkelit kerättiin Doria-, Arto- ja Helka-tietokannoista. Aineiston analyysissa käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia aineistoa yliviivaamalla ja jakamalla alkuperäisilmaukset kategorioihin. Tutkimustulokset muodostettiin tämän sisällönanalyysin pohjalta. Tulosten perusteella mahdollisuuksien tasa-arvon ja opiskelijavalintojen välistä yhteyttä tarkasteltaessa keskeisiä näkökulmia ovat niin opiskelijavalintojen merkitys mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumiselle yhteiskunnassa kuin mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen tärkeys opiskelijavalinnoissa itsessään. Tutkimusartikkeleissa nousi erityisesti esiin kulttuurisen pääoman dominoiva rooli opiskelijavalintojen tasa-arvoisuutta tarkasteltaessa. Tulosten perusteella mahdollisuuksien tasa-arvon ei voida nähdä toteutuvan täydellisesti suomalaisessa opiskelijavalintajärjestelmässä: yliopisto-opintoihin osallistumisen mahdollisuudet riippuvat edelleen muun muassa hakijan sosiaalisesta taustasta, iästä, asuinpaikasta, etnisyydestä ja sukupuolesta, ja erot ovat erityisen selviä kaikista elitistisimmillä aloilla. Sosiaaliluokkien välisiä eroja voivat tutkimustulosten valossa selittää muun muassa korkeammasta sosiaalitaustasta tulevien korkeampi kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma sekä parempi mahdollisuus osallistua taloudellista pääomaa vaativille valmennuskursseille.