Browsing by Author "Lääti, Ville"

Mahdollisuuksien tasa-arvosta puhutaan, kun kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä yhteiskunnassa asuinpaikkaan, sukupuoleen, vanhempien varallisuuteen tai sosiaaliseen asemaan katsomatta. Tasa-arvoisten mahdollisuuksien näkökulmasta yhteiskunta ei kuitenkaan takaa kaikille yhtäläisiä mahdollisuuksia opiskeluedellytyksiin. Tarkastelen kandidaatin tutkielmassani yhteiskunnan tarjoamia opiskelumahdollisuuksia sekä erilaisten epäsymmetristen suhteiden aiheuttamaa toiseutta ja eriarvoisuutta. Pyrin selvittämään, minkälaisia rakenteellisia eriarvoisuutta aiheuttavia käytäntöjä koulutusjärjestelmässämme on. Aiemmassa tutkimuksessa on huomattu, ettei työ- ja opiskelupaikkojen jako toimi meritokraattisesti, vaan korkeakoulutus sekä huono-osaisuus ovat tahoillaan periytyviä ominaisuuksia. Toteutan tutkielmani kirjallisuuskatsauksena. Sovellan mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista aiemmassa tutkimuksessa esitettyjen epäsymmetristen suhteiden toimijoiden eli subjektin ja toisen -käsitteiden avulla. Tarkastelen aihetta kriittisesti analysoimalla yhteiskunnan eriarvoistavia rakenteita ja niiden vaikutuksia koululaisiin. Perustelen väitteitäni antamalla esimerkkejä sekä koulussa että muualla yhteiskunnassa esiintyvistä arkipäivän epäoikeudenmukaisuuksista. Tutkimuskirjallisuuden perusteella mahdollisuuksien tasa-arvo ei näytä toteutuvan, vaan rakenteissa on järjestelmällisesti epäsymmetrisiä asetelmia. Koulussa opettajan valitsema opetustapa voi luoda diskursiivisen epäsymmetrisen suhteen opettajan ja oppilaiden välille. Etninen tausta taas luo epäsymmetrisen suhteen niin epistemologisesti, diskursiivisesti, sosiaalisesti kuin materiaalisestikin. Uusliberalistisen koulutuspolitiikan ajamasta peruskoulujen kouluvalinnoista hyötyvät eniten paremmasta sosioekonomisesta taustasta tulevat nuoret. Koulumenestyksen periytyvyydestä johtuen, tämä aiheuttaa niiden oppilaiden kasaantumista epäsymmetrisesti eri asuinalueiden kouluihin, joilla on paremmat oppimisedellytykset. Positiivisen diskriminaation keinoin on saatu huomattavia tuloksia heikommassa asemassa olevien koulutusmahdollisuuksien parantamiseen. Vaikka eroja pyritäänkin tasoittamaan tulonsiirroin, ei se silti riitä luomaan sosiaalista liikkuvuutta yksilöllisyyttä painottavassa kapitalistisessa yhteiskunnassa.