Browsing by Author "Lähde-Grundström, Heidi"

Tutkimukseni käsittelee varhaiskasvatuksen henkilöstön käsityksiä katsomuskasvatuksesta ja sen toteuttamisesta Suomessa. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten varhaiskasvatuksen henkilöstö ymmärtää katsomuskasvatuksen, kertoo toteuttavansa katsomuskasvatusta ja millaiseksi he kokevat oman osaamisen liittyen katsomuskasvatukseen. Tutkielman aihe valintaan on vaikuttanut tekijän omakohtainen mielenkiinto aihetta kohtaan sekä käyty keskustelu omassa työyhteisössä Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Kyselylomakkeen julkaisin Facebookin ryhmissä: Varhaiskasvattajien materiaalipankki, Alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatus ja Varhaiskasvattajien ideapankki keväällä 2021. Kyselylomakkeeseen vastasi 11 varhaiskasvatuksen henkilöstön jäsentä eri ammattinimikkeillä ympäri Suomea. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tuloksiksi nousivat katsomuskasvatuksen määrittely, katsomuskasvatuksen toteuttaminen ja oma osaaminen liittyen katsomuskasvatukseen. Katsomuskasvatusta määritellään joko sisällön ja/tai tavoitteiden mukaan. Katsomuskasvatus on tämän tutkielman tulosten mukaan tutustumista katsomuksiin ja kulttuureihin tavoitteena tukea lapsen kulttuuri- ja katsomus identiteettiä sekä moninaisuuden kunnioitusta. Katsomuskasvatusta toteutetaan monin eri keinoin kuten musiikin ja kirjallisuuden kautta, lasten kanssa keskustellaan heiltä nousseista kysymyksistä. Suunniteltu toiminta painottui juhlien ympärille. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on pääosin luvan kysymistä siihen, saako lapsi osallistua katsomuskasvatukseen. Yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ei juuri tehdä, evankelisluterilainen seurakunta mainittiin monessa, mutta varhaiskasvatuksen henkilöstö koki sen toiminnan sitouttavaksi toiminnaksi, joten sitä ei hyödynnetty. Varhaiskasvatuksen henkilöstö koki oman osaamisensa pääosin hyväksi. Haasteita aiheutti katsomuskasvatuksen perusteleminen vanhemmille sekä alle 3-vuotiaiden kielitaito. Varhaiskasvatuksen henkilöstö kehittäisi omaa osaamistaan sekä yksilö että yhteisötasolla. Esiin nousi erilaiset koulutuksen, uskontoihin ja kulttuureihin tutustuminen sekä keskustelu työyhteisössä katsomuskasvatuksesta.