Browsing by Author "Lahtinen, Noora"

Tavoitteet. Tämän kanditutkielman tavoitteena oli tarkastella peruskouluopettajien työuupumista ja työstressiä mediadiskurssina Opettaja-lehdissä vuosina 2016-2019. Laadullisella tutkimuksella pyritään selvittämään, mitä syitä opettajien työuupumiseen ja -stressiin liitetään Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) jäsenlehden artikkeleissa. Tutkimus perustuu Karasekin (1992) työstressimalliin ja Maslachin, Schaufelin ja Leiterin (2001) työuupumisen kolmen ulottuvuuden teoriaan. Tutkimuksessa otetaan huomioon median merkitys viestinnän välineenä ja sosiaalisen todellisuuden tuottajana. Tutkimuksen viitekehyksen muodostaa Suomessa 2010-luvulla toteutetut peruskoulun opettajien työoloihin liittyvät tutkimukset. Menetelmät. Tutkimuksen aineistona oli 88 Opettaja-lehteä vuosilta 2016-2019. Aineiston rajaus tapahtui etsien aineistosta opettajien työuupumiseen ja -stressiin liittyviä artikkeleita tietyillä hakuyksiköillä. Artikkelin tuli sisältää vastaus tutkimuskysymykseen ”Mitä syitä opetta-jien työuupumukseen ja työstressiin liitetään Opettaja-lehden artikkeleissa vuosina 2016-2019?” Lopulliseen tarkasteluun päätyi 18 artikkelia, jotka analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Analyysissa käytettiin Milesin ja Hubermanin (1994) teemoittelun menetelmää, joiden mukaan tulokset kategorisoitiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tuloksista muodostettiin neljä kategoriaa, joita olivat henkilökohtainen hyvinvointi, työn määrä, oppilaat sekä vuorovaikutuksen haasteet. Henkilökohtaiseen hyvinvointiin sisältyi opettajan mielenterveydelliset haasteet, masennus, unettomuus sekä sisäilmaongelmista aiheutuneet terveyshaitat. Työn määrän koettiin lisääntyneen kouluun kohdistuvien muutoksien ja resurssien puutteen myötä. Oppilaiden omat haasteet, kasvavat ryhmäkoot ja erityisoppilaat yleisopetuksessa kuormittivat opettajia. Työyhteisön, esimiehen ja vanhempien kanssa esiintyvät vuorovaikutuksen haasteet aiheuttivat uupumusta. Syitä opettajien työuupumiselle ja -stressille löytyi useita, mikä saattaa vahvistaa aiempaa tutkimustietoa yksilöllisistä uupumisen ja stressin kokemuksista. Tutkimus kokoaa ajankohtaista tietoa opettajia kuormittavista tekijöistä sekä mahdollistaa siten vaikuttamisen opettajien työoloihin ja -hyvinvointiin.