Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Laitila, Riina"

Sort by: Order: Results:

  • Laitila, Riina (2021)
    Tutkimuksen tavoitteena on tehdä katsaus työpaikkakiusaamisen kentälle, sukupuolittuneesta näkökulmasta. Osa aiemmista tutkimuksista esittää (ks. Vartia, 1996), että sukupuolella ei olisi merkitystä työpaikkakiusaamisen näkökulmasta. Työpaikkakiusaamisen tutkimuksessa on kuitenkin keskitytty suhteellisen vähän sukupuolen erilaisiin merkityksiin ilmiön piirissä. Tavoitteena on tutkielmassa kuvailla mitä tutkimukset kertovat ilmiön sukupuolittuneisuudesta sekä minkälaisia eri merkityksiä sukupuoli saa työpaikkakiusaamisen kontekstissa. Tutkimusilmiöön haettiin vastauksia seuraavilla tutkimuskysymyksillä: Miten sukupuoli vaikuttaa työpaikkakiusaamisilmiön luonteeseen? Miten sukupuoli vaikuttaa työpaikkakiusaamisen käsittelyyn tai seurauksiin? Kandidaatin tutkielman tekijän tavoitteena on oppia käyttämään integroivaa kirjallisuuskatsausta menetelmänä tutkimuksen toteuttamisessa. Aineisto kerättiin siis integroivan kirjallisuuskatsauksen metodeilla. Aineiston käsittelyssä pyrittiin siihen, että tutkimuskysymyksiin vastaaminen ja ilmiöstä kokonaiskuvan luonti onnistuu. Lähdeaineistoa etsin eri tietokannoista tietyillä hakusanoilla. Suurin osa aineistosta valittiin otsikon perusteella, mutta osa valikoitui syvällisemmän tarkastelun kautta abstraktin ja avainsanojen perusteella. Työpaikkakiusaamisen on osoitettu olevan yleinen ongelma työpaikoilla ja sen negatiiviset vaikutukset ulottuvat yksilön, työyhteisön ja aina organisaation tasolle saakka. Merkittävän työpaikkakiusaamisen tutkijan Stale Einarsenin (1999, 16) mukaan työpaikkakiusaamista tapahtuu, kun henkilö joutuu järjestelmällisesti ja jatkuvasti tai pitkäaikaisesti yhden tai useamman kollegan tai esimiehen aggressiivisen käyttäytymisen kohteeksi. Kiusaamistilanteessa kohteen on vaikeaa puolustaa itseään tai paeta tilanteesta. Tällainen kohtelu saattaa kiusatun alttiiksi stigmalle ja voi jopa aiheuttaa vakavia psyykkisiä traumoja. Kivimäki ym. (2003; viitattu Moayed ym., 2006, 312) esittävät myös, että pitkäaikaisen kiusaamisen uhreilla voi jopa esiintyä fyysisiä terveyshaittoja, kuten sydän- ja vesisuonisairauksia. Kirjallisuuskatsauksen tulokset viittasivat siihen, että naiset kokevat keskimäärin enemmän kiusaamista, joka on myös linjassa joidenkin aikaisempien tutkimusten kanssa (ks. Moayed, Daraiseh, Shell & Salem, 2006). Tuloksista nousi esiin sukupuolieroja ainakin kiusaamisen riskitekijöissä, esiintyvyydessä sekä kiusaamisen muodoissa ja kiusattujen kokemusten käsittelyssä.