Browsing by Author "Määttä, Ada-Karoliina"

Iso osa modernista psykedeelitutkimuksesta on keskittynyt makroannoksiin, mutta moderni psykedeelitutkimus on kääntänyt katseensa myös mikroannosteluun ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tämän katsauksen tarkoituksena oli perehtyä uusimpaan mikroannostelusta tehtyyn tutkimustietoon, psykedeelien käyttöön ja niiden tutkimukseen liittyviin riskeihin, psykedeeliavusteiseen psykoterapiaan sekä mielenterveyden ammattilaisten asenteisiin klassisia psykedeelejä kohtaan. Aineisto haettiin Google Scholar-tietokannasta hakusanoilla “classical psychedelics”, “microdosing”, “psychedelic-assisted therapy” ja “mental health professionals’ attitudes toward psychedelics”. Katsaukseen valikoitui mukaan viisi (5) mikroannostelun itsearvioituja vaikutuksia kartoittavaa tutkimusta sekä 11 modernia psykedeelien mikroannostelututkimusta, joista seitsemässä (7) oli kokeellinen tutkimusasetelma. Tämän lisäksi katsaukseen otettiin mukaan kolme (3) mielenterveyden ammattilaisten asenteita kartoittavaa tutkimusta. Psykedeelien mikroannostelu koettiin pääsääntöisesti hyvinvointia edistävänä toimintana ja motiivit siihen olivat terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä. Mikroannostelun todettiin olevan turvallista ilman mainittavia haittavaikutuksia. Mikroannostelemalla psykedeelejä saatiin aikaan subjektiivisia vaikutuksia sekä muutoksia visuospatiaalisessa muistissa, ajan havaitsemisessa ja kognitiivisessa joustavuudessa. Mikroannostelun havaittiin vaikuttavan myös aivojen konnektiivisuuteen. Odotus- ja plasebovaikutusten rooli kuitenkin korostui tutkimustuloksissa. Mielenterveyden ammattilaisten asenteet psykedeelien hyödyntämisestä psykiatrisen hoidon tukena olivat varovaisen positiivisia, mutta tarve lisätä ammattilaisten tietämystä psykedeeleistä ilmeni ammattilaisten asenteita kartoittavasta tutkimuksesta. Satunnaistettujen, plasebokontrolloitujen tutkimusten tarve on suuri. Tarvitaan lisää vertaisarvioitua kokeellista tutkimustietoa, jotta psykedeelien mikroannostelun integroiminen terapeuttiseen viitekehykseen psykedeelisten ja psykolyyttisten hoitomuotojen rinnalle olisi käytännön tasolla mahdollista. Psykedeelien mikroannostelu saattaa johtaa hienovaraisiin muutoksiin, joiden kokeellinen tutkimus on haastavaa, mutta ei mahdotonta. Psykedeeleihin ei tule suhtautua ihmelääkkeenä, vaan lupaavana hoitokeinona muiden joukossa.