Browsing by Author "Mustalahti, Johanna"

Katsaukseni traumojen kohtaamiseen koulussa pohjautui vammaistutkimuksen periaatteisiin ja käsitteistöön, koska vammaistutkimuksen puolella on tutkittu etenkin sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvää sortoa ja sosiaalisesti aiheutettua hyvinvoinnin heikentymistä. Väitän, että myös traumoja kohdanneet oppilaat kohtaavat edellä kuvattuja ilmiöitä, jos niitä ei huomioida riittävästi tukitoimenpiteitä suunniteltaessa. Lisäksi katsaukseni pohjautui vuorovaikutuksen ekologiseen malliin, joka mallintaa kaikkia niitä vuorovaikutuksen tasoja, joilla traumatietoinen hyvinvointi rakentuu. Tutkimuksessa etsitään keinoja aidomman inkluusion saavuttamiseksi kaikille oppilaille. Näiden teoreettisten lähtökohtien avulla pyrin hahmottamaan, millaiset vuorovaikutukseen liittyvät tekijät vaikuttavat traumatietoisen hyvinvoinnin rakentumiseen kouluissa. Tämän tutkimuksen tutkimustehtävä on kuvata, analysoida ja tulkita peruskouluihin suunnattuja traumainterventioita ja traumoihin liittyvän tuen järjestämistä peruskoulussa. Etsin vastauksia kysymykseeni tutkimalla, mihin eri traumainterventioiden vaikuttavuuden arviointi perustuu, mikä antaa viitteitä siitä, mitä interventioilla on pyritty muuttamaan. Toteutin tutkimuksen kuvailevana ja narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, koska halusin kuvata ilmiötä mahdollisimman laajasti ja herättää keskustelua. Lähdeaineistoksi valikoitui kuusi peruskouluun suunnattua interventiotutkimusta. Analysoin aineiston teorialähtöisesti sisällönanalyysia käyttäen ja tutkin, miten hyvinvoinnin sosiaalinen rakentuminen on huomioitu peruskouluun suunnatuissa interventiotutkimuksissa. Kirjallisuudesta havaitsin, että yksilökeskeinen lähestymistapa traumoihin oli yleisempi eli traumalla viitattiin useimmiten oppilaiden yksilöllisiin kykyihin tai oireisiin. Ympäristön kehittämisen näkökulma ei noussut kaikissa interventioissa lainkaan esille, tarkasteltaessa intervention vaikuttavuuden arviointiin käytettyjä mittareita. Hyvinvoinnin sosiaalisen rakentumisen ja oppilaiden ympäristön kehittämisen näkökulmat olivat vähemmistössä peruskouluun sijoittuvassa interventiotutkimuksessa traumojen kontekstissa, mikä viitannee kyseisten näkökulmien ylläpitämisen ja oppilaiden ympäristöön kohdistuvien mittarien kehittämisen tärkeyteen.