Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Nieminen, Rosa"

Sort by: Order: Results:

  • Nieminen, Rosa (2020)
    Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena oli kuvata sekä asunnottomuuden kokeneiden helsinkiläisten asunnottomuuspolkuja että heidän arkeaan niin asunnottomana kuin asunnon saamisen jälkeen. Asunnottomuus on yhteiskunnallinen ongelma, jonka syitä ovat esimerkiksi väestönkasvu ja kaupungistuminen, talouden suhdannevaihtelut sekä suuret tuloerot. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että asunnottomilla on erilaisia polkuja asunnottomuuteen ja siitä pois. Valinnat, käytettävissä olevat resurssit sekä elämäntilanne muokkaavat arjesta omanlaistaan. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin asunnottomuuden kokeneiden kokemuksia arjesta. Tutkimusongelmia oli kolme: 1. Millaisia asunnottomuuspolkuja asunnottomuuden kokeneilla on? 2. Millainen arkipäivän rakenne on asunnottomana? 3. Millä tavoin asunnon saanti vaikuttaa kokemukseen arjesta? Menetelmät. Tutkielma toteutettiin tapaustutkimuksena, johon haastateltiin neljää asunnottomuuden kokenutta helsinkiläistä teemahaastattelulla. Neljän haastattelun tutkimusaineisto litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulokset ja johtopäätökset. Jokaisen tutkittavan asunnottomuuspolku oli erilainen. Asunnottomaksi päätymiseen vaikutti kaikilla neljällä köyhyys ja kohtuuhintaisen vuokra-asunnon saamisen vaikeus Helsingissä. Asunnottomuusjakson alkamiseen vaikuttivat myös isot elämänmuutokset, kuten muutto toiselle paikkakunnalle, ero sekä päihteiden ongelmakäyttö. Neljästä haastatellusta kolmella arkipäivän rakennetta ei juurikaan ollut. Asunnottomana yöt vietettiin kavereilla, asuntoloissa tai kadulla. Asunnottomana tutkittavat elivät hetkessä ilman suunnitelmia, vain yhdellä työssäkäyvällä tutkittavalla oli suunnitelmia tuleville päiville. Yhteiskunnan palvelut auttoivat tutkittavat pois asunnottomuudesta. Asunnon saanti lisäsi kaikkien tutkittavien arkeen rutiineja ja rakennetta. Asunto lisäsi turvallisuuden tunnetta, sosiaalisia suhteita ja suunnitelmallisuutta. Oma tila koettiin tärkeäksi: omasta asunnosta sai päättää itse. Tutkielman tarkoituksena oli ymmärtää ja esittää tutkittavien henkilöiden yksilöllisiä kokemuksia, eivätkä tutkimustulokset ole yleistettävissä.