Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Niskanen, Karoliina"

Sort by: Order: Results:

  • Niskanen, Karoliina (2024)
    Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) on neuropsykiatrinen oireyhtymä, jonka oireisiin kuuluvat aktiivisuuden säätelyn ja keskittymisen haasteet sekä tarkkaamattomuus. ADHD voi haitata merkittävästi koulunkäyntiä ja oppimista sekä sosiaalisten suhteiden luomista ja niiden ylläpitämistä koulussa. Tutkimusten mukaan koulun tarjoamalla tuella voidaan kuitenkin vä- hentää ADHD:n aiheuttamia haittoja lapsen koulunkäynnille ja oppimiselle. Koulun tarjoamilla tukitoimilla edistetään oppimisen tasa-arvoa. Koulun tarjoama tuki voidaan jakaa kolmeen ta- soon: yleinen tuki, tehostettu tuki sekä erityinen tuki. Tämän tutkielman tavoitteena on kartoit- taa tutkimustietoa ADHD:n vaikutuksesta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä tarkastella kou- lun tarjoamia tukitoimia oppilaille, joilla on ADHD tai sen oireita. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin sekä kas- vatustieteen että lääketieteen aloilta eri tietokannoista. Aineisto rajattiin suomenkielisiin tut- kimusartikkeleihin ja kirjallisuushaut tehtiin suomen kielellä, sillä tutkielmassa tarkastellaan suomalaista koulukontekstia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin kei- noin. Aineiston perusteella ADHD-oireiden varhainen tunnistaminen, tutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen sekä koulun tukitoimien oikea-aikainen aloitus ovat keskeisiä toimia koulunkäynnin ja oppimisen tukemisessa. Riittävät ja varhaiset tukitoimet ehkäisevät mielenterveysongelmia. Yksilölliset tukitoimet vähentävät ADHD-oireiden haitallisia vaikutuksia koulunkäyntiin ja oppimiseen. Tukitoimet tulisi räätälöidä moniammatillisesti vastaamaan yksilöllisesti oppilaan tarpeita. Tukitoimilla voidaan olennaisesti helpottaa koulunkäyntiä sekä sosiaalisia suhteita. Tutkielman tulosten perusteella voidaan ajatella, että ADHD-oireisille tarjottavia tukitoimia ei ole vielä tutkittu riittävän laajasti Suomessa. Yksittäisten tukitoimien toimivuuden selvittäminen voisi auttaa kohdentamaan resursseja toimiviin tukitoimiin ja niiden oikea-aikaiseen aloittamiseen.