Browsing by Author "Nisula, Emmi"

Varhaiskasvatuksen ympäristökasvatuksen yhtenä tavoitteena on tukea lasten luontosuhteen kehittymistä. Luontosuhteen pohja rakennetaan jo varhaiskasvatuksessa (Cantell, 2011). Tässä tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, miten luontosuhde näyttäytyy esikouluikäisten puhuessa luonnosta. Luontosuhdetta tutkitaan arvojen avulla sekä Schultzin (2002) kehittämän mallin kautta, jossa luontosuhdetta käsitellään kolmen osa-alueen: ajatuksen tason, huolenpidon ja tekoihin sitoutuneisuuden avulla. Tutkimuksessa ollaan myös kiinnostuneita lasten omista kokemuksista ja eri tavoista, joilla ne näyttäytyvät. Tutkimus oli kvalitatiivinen tapaustutkimus, joka toteutettiin kahden aamupäivän aikana Etelä-Suomalaisen kunnan esiopetusryhmässä. Tutkimukseen osallistui 18 lasta, jotka olivat 6-7 vuotiaita. Tutkimus toteutettiin piirrosten ympärille muodostuvan teemahaastattelun avulla. Haastattelut dokumentoitiin myöhempää litterointia varten. Haastatteluja analysoitiin niin aineisto- kuin teoriapohjaisestikin. Tutkimus vahvistaa Cantellin (2011) ja Schultzin (2002) aikaisempia tuloksia ja havaintoja liittyen lasten omiin kokemuksiin luontosuhteen muodostumisessa. Omilla kokemuksilla on vahva vaikutus luontosuhteen vahvistumiseen ja jo pienetkin hetket luonnossa lisäävät sen merkityksellisyyttä. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että omat kokemukset ja mielikuvitus ovat läsnä lasten puhuessa luonnossa. Lapsilta nousee esiin itseisarvoja liittyen luontoon. Tutkimus myös vahvistaa varhaiskasvatuksen tehtävää antaa monipuolisia luontokokemuksia ja tukea lasten luontosuhteen kehitystä.