Browsing by Author "Nyman, Anna"

Tavoitteet. Lasten fyysistä aktiivisuutta on tutkittu viime vuosina paljon, ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristön on havaittu olevan yksi tärkeimmistä siihen vaikuttavista tekijöistä. Oppimisympäristön voidaan nähdä tukevan lasten liikkumista sen kolmella eri ulottuvuudella: fyysisellä, psyykkisellä ja sosioemotionaalisella. Varhaiskasvatuksessa toteutettavan liikuntapedagogiikan avulla pyritäänkin tukemaan lasten liikkumista sekä liikuntasuhteen kehittymistä. Fyysinen aktiivisuus kattaa kaikenlaisen liikkumisen paikasta toiseen, tasapainoilun sekä rentoutumisen, ja sen on havaittu olevan yhteydessä lapsen kehityksen eri osa-alueisiin. Tutkijoiden mukaan fyysisen aktiivisuuden on havaittu toteutuvan varhaiskasvatusikäisillä parhaiten leikin avulla. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, onko päiväkotiryhmissä lasten päivittäisen fyysisen aktiivisuuden mahdollistava oppimisympäristö sekä vaikuttavatko siihen lapsiryhmän ikä tai kasvattajan omat liikkumistottumukset. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka välitettiin sähköpostitse päiväkotien johtajien kautta tutkimuskunnan kunnallisten päiväkotien varhaiskasvatuksen opettajille (N = 55) ja lastenhoitajille (N = 105). Kyselylomakkeen laatimisessa hyödynnettiin aikaisemmissa tutkimuksissa esiin nousseita asioita sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) tekemää selvitystä varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisesta päiväkodeissa. Lasten fyysisen aktiivisuuden mahdollistava oppimisympäristö operationalisoitiin 22 erilaisiksi väitteeksi. Kysely oli avoinna kaksi viikkoa marraskuussa 2020, ja vastauksia tuli yhteensä 20. Aineisto analysoitiin SPSS–ohjelman avulla käyttäen ristiintaulukointia ja korrelaatiota sekä tilastollista merkittävyyttä selvitettäessä Kruskal-Wallis-testiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa havaittiin, että päiväkotien oppimisympäristö mahdollisti lasten monipuolisen fyysisen aktiivisuuden keskimäärin viikoittain, muttei päivittäin. Lapsiryhmän ikä vaikutti jonkin verran siihen, millä tavalla oppimisympäristö mahdollistaa monipuolisen liikkumisen, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Kasvattajien omista liikkumistottumuksista ainoastaan se, kulkeeko henkilö työmatkansa kävellen tai pyörällä, oli yhteydessä lasten liikkumisen mahdollistavan oppimisympäristön osa-alueisiin. Tulokset ovat esimerkiksi ohjattujen liikuntatuokioiden ja liikuntaan soveltuvien tilojen käyttötiheyden osalta osittain samanlaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa on saatu.