Browsing by Author "Olkkola, Kia"

Tämän tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa nykyhetken konkreettisia aloituskäytäntöjä alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatuksen aloituksessa Espoon kaupungin varhaiskasvatusyksiköissä. Tut-kimus keskittyy erityisesti havainnoimaan aloituskäytäntöjä kasvatusyhteistyön alkamisen näkö-kulmasta ennen kuin lapsi saapuu varhaiskasvatusyksikköön. Tutkimusongelma kiteytyy tutki-muskysymykseen Mistä kasvatusyhteistyö alkaa? sekä aloituskäytäntöjen yhdenmukaisuuteen yksikön sisäisesti sekä yksikköjen välillä. Varhaiskasvatuksen aloituskäytäntöjä on tutkittu sekä havainnoitu kiintymyssuhdeteorian valossa (mm. Kalland & Sinkkonen, 2011) ja kasvatusvuoro-vaikutusta sekä vuoden 2005 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Stakes) termistön kas-vatuskumppanuutta on tarkasteltu laajastikin suomalaisen tutkimuksen kentällä (mm. Karila, Ala-suutari, Hännikäinen & Nummenmaa 2006; Karila, Lipponen & Pyhältö 2013; Kekkonen 2012). Aiemman tutkimuksen kohdalla varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ovat olleen suosituksia, mutta nykyään ne ovat velvoittava asiakirja (Opetushallitus), jossa kasvatusyhteistyön rakentumi-nen määritellään olevan työntekijän vastuulla. Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön alleviiva-taan merkitykseltään korostuvan erityisesti varhaiskasvatuksen siirtymätilanteissa, joista ensim-mäisenä mainitaan varhaiskasvatuksen aloitus (OPH 2016; OPH 2018). Tämä tutkimus pyrkii hahmottamaan realistista kuvaa tämän päivän aloituskäytännöistä ja tarkastelemaan siinä esiin nousevia havaintoja alan velvoittavien asiakirjojen kontekstissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen kehitystyössä kohti työn todellisuuden sekä asiakirjan velvoitta-vuuden eheämpää kohtaamista arjen tasolla, mikäli tulokset indikoivat siihen tarvetta. Kyseessä on laadullinen tutkimus. Aineiston hankintamenetelmät olivat monimenetelmäiset, jotka koostuivat kentän työntekijöiden ja yhden Espoon varhaiskasvatuksen asiantuntijan vastauksista sähköiseen kyselylomakkeeseen sekä yhden varhaiskasvatusyksikön erillisestä puolistruktu-roidusta haastattelusta. Valmiiseen tutkimusraporttiin ei kirjattu henkilötietoja. Yksiköistä puhuttiin alueellisesti ja yleisesti vastanneiden anonymiteetti takaamiseksi. Aineisto analysoitiin hermeneut-tista analyysimenetelmää noudattaen. Espoon kaupungin alle 3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatusryhmien aloituskäytännöissä havaittiin keskinäistä epäjohdonmukaisuutta. Erillinen haastattelu sekä asiantuntijavastaukset toivat esiin vahvaa pohja- sekä kehitystyötä aloituskäytänteiden rakentamiseksi. Tässä työssä tulisi tämän tutkimuksen tulosten valossa huomioida vahvemmin ja tiedostetummin varhaiskasvatuksen tasa-laatuisuuden turvaaminen sekä osallisuuden toteutuminen aloituskäytännöissä niin lapsen kuin kasvatusyhteistyön osalta.