Browsing by Author "Onkinen, Tuuli"

Tavoitteet. Lähes kolmanneksella puheen- ja kielenkehityksen häiriöistä kärsivillä lapsilla on tarkkaavuuden ongelmia. Ongelmat voivat vaikuttaa puheterapian onnistumiseen, koska ne voivat ilmetä esimerkiksi tehtäviin keskittymisen vaikeutena, vaikeutena noudattaa annettuja ohjeita tai tehtävien tekemisen välttelynä. Erilaisten musiikkiaktiviteettien on todettu parantavan tarkkaavuutta ja kielen kehitystä. Laulun tiedetään kiinnostavan vauvaa luontaisesti puheäänen lisäksi ja äidin laulun vaikutuksesta lapsen käyttäytymiseen on tutkittu jonkun verran. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä viimeisen kymmenen vuoden aikana syntynyttä tutkimustietoa laulamisen vaikutuksesta lapsen tarkkaavuuteen. Lisäksi tarkoituksena oli pohtia, miten laulamisen vaikutuksia voidaan hyödyntää puheterapiassa. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksen aineisto kerättiin aineistohaulla kahdesta kansainvälisestä viitetietokannasta. Tutkimuksen kohteena oli neljä kansainvälisissä julkaisuissa ilmestynyttä vertaisarvioitua artikkelia, jotka olivat ilmestyneet vuosina 2013-2016. Tulokset ja johtopäätökset. Kaksi tutkimuksista vertaili puhetta ja laulua. Kumpikaan esitystapa ei ollut toista tehokkaampi ylläpitämään lapsen tarkkaavuutta. Iloinen, lapselle suunnattu esitystapa sen sijaan vaikutti lapsen tarkkaavuuden ylläpitämiseen. Aidin laulamisen vaikutusta koskevan tutkimuksen mukaan laulu vaikutti lapsen tarkkaavuuden kohdentamiseen ja ylläpiti lapsen tarkkaavuutta. Mainittuja tuloksia voidaan hyödyntää puheterapiassa terapeutin esitystapaa valittaessa ja laadittaessa kotiharjoitteita. Hyödynnettävyyttä heikentää kuitenkin se, että tutkimustieto koski vain enintään noin vuoden ikäisiä ja pääosin tyypillisesti kehittyneitä lapsia. Neljännessä tutkimuksessa vertailtiin laulun ja puheen vaikutuksia tekstin ymmärtämiseen autismin kirjon henkilöillä. Tilastollisesti merkittävää eroa eri esitystavan kuulleiden ryhmien välillä ei ollut.