Browsing by Author "Paakkunainen, Henna"

Tässä tutkimuksessa tarkastelen valikoivasti puhumattoman lapsen osallisuutta varhaiskas-vatuksessa aiemman tutkimuksen avulla. Tutkimusongelmani on, millaisilla pedagogisilla me-netelmillä varhaiskasvatuksen opettaja voi tukea valikoivasti puhumattoman lapsen osalli-suutta. Lähestyin kandidaatin tutkielman aihetta omasta mielenkiinnosta osallisuuden käsitet-tä kohtaan. Rajasin aihetta käytännön ongelman kautta. Huomasin sijaisuuksia tehdessäni, että valikoivasti puhumattomien lasten osallisuuden parantamiseksi ei ollut minkäänlaista suunnitelmaa eikä varhaiskasvatuksen henkilöstö osannut nimetä pedagogisia menetelmiä, joilla tukevat valikoivasti puhumatonta lasta. Yritin etsiä aiheesta aiempaa tutkimusta, mutta löysin suomen kielellä lähinnä vain muutaman opinnäytetyön. Aiheessa on siis selkeä tutki-musaukko suomalaisessa tutkimuksessa. Tutkimukseni tavoitteena onkin herättää mielen-kiintoa aihetta kohtaan ja lisätä hieman tietoisuutta aiheesta. Valitsin laadullisen tutkimukseni menetelmäksi kuvailevan kirjallisuuskatsauksen. Kuvailevalle kirjallisuuskatsaukselle on ominaista laaja-alaisuus sekä monipuoliset tarkastelunäkökulmat. Analysoin aineistoani aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Poimin aineistosta sellaiset kohdat, jotka vastasivat tutkimuskysymykseeni ja muodostin niistä luokkia. Tämän jälkeen analysoin muodostuneita luokkia ja koostin niistä yhteenvedon. Tutkimuksissa korostettiin tarvetta tietoisuuden lisäämiselle sekä oppimisympäristön raken-tamista sellaiseksi, että ilmapiiri on turvallinen ja se tarjoaa myönteisiä kokemuksia ryhmässä toimimisesta. Lisäksi korostettiin sitä, että valikoiva puhumattomuus tulee ymmärtää nimen-omaan ahdistuneisuushäiriönä, eikä esimerkiksi kielellisenä häiriönä. Tutkimuksissa nostettiin esille, että myös muut kuin valikoivasti puhumattomat lapset hyötyvät osallisuutta tukevista pedagogisista menetelmistä. Näitä tutkimustulosten mukaisia pedagogisia menetelmiä oli rohkaisu, positiivinen huomiointi sekä antaa lapselle riittävästi aikaa vastaamiselle. Lisäksi lapset hyötyvät puhetta korvaavista kommunikaatiomenetelmistä.