Browsing by Author "Palmroos, Emilia"

Aistitiedon käsittely on olennainen osa ihmisen toimintaa ja haasteet tällä alueella voivat vaikuttaa laaja-alaisesti yksilön toimintakykyyn. Aiemmat tutkimukset ovat havainneet aistiyliherkkyyksien haastavan päivittäistä toimintaa etenkin pienten lasten keskuudessa. Hermoston yliherkkyys ärsykkeille voi johtaa epätyypillisiin reaktioihin kontekstin kannalta, mikä korostaa ympäristön vaatimusten merkitystä käyttäytymiselle ja oppimiselle. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että kouluympäristö voi olla kuormittava aistiärsykkeiden osalta, sillä oppilaiden mahdollisuus hallita ärsykkeitä koulukontekstissa on vähäinen. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin aistiyliherkkyyksien ilmenemismuotoja alakouluikäisillä lapsilla sekä niiden yhteyttä osallisuuteen kouluympäristössä. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva aistiyliherkkyyksien ilmenemisestä kouluympäristössä ja niiden vaikutuksista laajemmin lapsen koulutoimintaan. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin alkuvuonna 2024 neljästä eri tietokannasta. Aineistoon valikoitui 10 vertaisarvioitua artikkelia, joissa aistiyliherkkyyksiä tutkittiin eri kohderyhmillä. Aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset osoittivat, että aistiyliherkkyydet voivat ilmetä yksilöllisesti käyttäytymisessä ja tunteiden säätelyssä, mitkä voivat vaikuttaa myös akateemiseen suoriutumiseen. Ahdistuneisuus, tarkkaamattomuus, kiihtynyt käyttäytyminen sekä haasteet auditiivisen materiaalin suodattamisessa nousivat tyypillisiksi aistiyliherkkyyksien ilmenemismuodoiksi. Aistiyliherkkyydet yhdessä neurologisten häiriöiden kanssa saivat haastavampia ilmenemismuotoja, jolloin myös niiden yhteys osallisuuteen havaittiin merkittäväksi. Lievemmissä haasteissa aistiyliherkkyyksien yhteyttä osallisuuteen ei havaittu. Kouluympäristö esiintyi arvaamattomana aistiärsykkeiden osalta, mikä korostaa tarvetta kiinnittää huomiota kouluympäristön suunnitteluun. Luokkahuoneympäristön muokkaaminen aistijärjestelmiä vähemmän kuormittavaksi on keskeistä oppimis- ja toimintaedellytysten parantamiseksi.