Browsing by Author "Pugin, Anna"

Kielenkehityksen tiedetään olevan pitkä ja monimuotoinen prosessi, jonka kehityksen otollisinta aikaa on varhaislapsuus. Kielenkehitys varhaislapsuudessa ei luo ainoastaan pohjaa yksilön myöhemmälle kielitaidon kehittymiselle, vaan se on merkityksellisessä osassa myös lapsen identiteetin muovautumisen sekä kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) mukaan kaksikielistä varhaiskasvatusta tulisi toteuttaa yhtä kokonaisvaltaisesti kuin yksikielistäkin varhaiskasvatusta. Kaksikielisessä varhaiskasvatuksessa huomioidaan lapsen oman äidinkielen kehityksen lisäksi kielikylpykielen kehitys. Tässä tutkimuksessa perehdyn lapsen kielenkehitykseen ja oppimiseen kaksikielisessä varhaiskasvatuksessa. Tehtävänä on selvittää, millä keinoin kielikylpypäiväkodissa tuetaan ja edistetään lapsen kielenkehitystä ja sen oppimista. Tavoitteena oli myös tuoda esille, miten kaksikielisyys ilmentyy kielikylpypäiväkodin arjessa. Tutkimustehtävän pohjalta olen asettanut yhden tutkimuskysymyksen, jonka valossa tarkastelen aihetta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonanalyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jonka tukena toimi teemoittelu. Tutkimustani varten haastattelin kahta samassa kielikylpypäiväkodissa varhaiskasvatuksenopettajan nimikkeellä työskennellyttä henkilöä. Haastattelujen lisäksi aineiston keruumenetelmänä toimi havainnointi. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella lasten kielenkehitystä ja oppimista tuettiin kielikylpypäiväkodissa monipuolisesti eri aistitoimintoja ja oppimistyylejä hyödyntäen. Oppimista tukevat keinot voitiin karkeasti jakaa oppimisympäristön ja sekä opetustavan mukaan visuaalisiin, auditiivisiin ja kinesteettisiin keinoihin. Näiden edellä mainittujen keinojen lisäksi turvallisen ilmapiirin merkitys nousi kielenkehitystä ja oppimista tukevaksi. Kielen oppimista ja kehitystä tuettiin kokonaisvaltaisesti päiväkodin arjen toiminnoissa, missä jokaisen lapsen ikä- ja kielenkehityksen taso huomioitiin. Näin ollen kielenkehityksen tukeminen sekä kielen harjoittelu eivät rajoittuneet ainoastaan yksittäisiin hetkiin ja tilanteisiin.