Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Pussinen, Tiia"

Sort by: Order: Results:

  • Pussinen, Tiia (2020)
    Lasten on todettu olevan alttiita luontoon ja ympäristöön liittyvälle huolelle tai ahdistukselle, sillä heidän tunteidenkäsittelytaitonsa eivät ole vielä täysin kehittyneet. Luontoon tai ympäristöön liittyviä tunteita kutsutaan ympäristötunteiksi ja niiden käsittely ja sanoittaminen on tärkeää lapsen hyvinvoinnin kannalta. Keskeistä ympäristötunteiden käsittelyssä on tunnetaitojen vahvistaminen ja tunteiden huomioiminen niiden tukahduttamisen sijaan. Yhtenä työkaluna lapsen ympäristötunteiden käsittelyn tueksi voitaisiin käyttää lastenkirjallisuutta, jonka on todettu toimivan apuna lapsen tunteiden käsittelyssä. Lastenkirjallisuudesta lapsi saa samaistumispintaa omille tunteilleen ja voi käydä läpi ikäviäkin asioita. Lastenkirjallisuus myös kehittää lapsen tunteidenkäsittelytaitoja ja valmiutta kohdata pelottavia asioita. Tässä tutkielmassa selvitetäänkin, millaisia luontoon liittyviä tunteita ja niiden kuvauksia suomalaisesta, luontoon sijoittuvasta lastenkirjallisuudesta löytyy lapsen tunteiden käsittelyn avuksi. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa käytiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin keinoin läpi neljässä luontoon sijoittuvassa lastenkirjassa esiintyvien hahmojen luontoon liittyviä tunteita. Aineistona toimivien teosten teksteissä kuvattuja luontoon liittyvien tunteiden kuvauksia teemoiteltiin Panu Pihkalan hahmottelemien neljän ympäristötunnejoukon mukaan ja verrattiin Pihkalan ympäristötunteiden määritelmiin niin, että niistä etsittiin samankaltaisuuksia. Teosten tekstien tunnekuvauksista löytyi tunteita ilon, voimaantumisen, terveen ylpeyden ja toivon, syyllisyyden, riittämättömyyden ja voimattomuuden, huolen, pelon epätoivon ja alakulon sekä suuttumuksen ja turhautumisen tunnejoukoista. Teoksissa oli siis tunnekuvauksia kaikista neljästä ympäristötunnejoukosta. Tunteista kuvattiin luonnonpelkoa, ympäristösuuttumusta, -syyllisyyttä, -riittämättömyyttä, -epätoivoa, -toivottomuutta, -alakuloa, -huolta ja -iloa sekä luontoiloa, voimaantumista, toivoa ja ylpeyttä. Tulokset eivät anna yleistettävissä olevaa kuvaa suomalaisesta lastenkirjallisuudesta, mutta niiden perusteella voidaan todeta suomalaisesta lastenkirjallisuudesta löytyvän erilaisia tunnekuvauksia, joita voisi hyödyntää lasten ympäristötunteiden käsittelyn tukena.