Browsing by Author "Räsänen, Salla"
Now showing items 1-2 of 2
-
Räsänen, Salla (2020)Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia fyysisen aktiivisuuden ja kognitiivisten taitojen välistä yhteyttä alle 7-vuotiailla lapsilla. Tutkimustehtävänä oli tarkastella sitä, millä tavalla fyysinen aktiivisuus vaikuttaa alle 7-vuotiaan lapsen kognitiivisiin taitoihin ja mikä näiden välinen yhteys on. Lisäksi tutkimuksessa keskityttiin varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksiin, sen vaikutuksiin ja sitä lisääviin tekijöihin varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, miten fyysinen aktiivisuus huomioidaan varhaiskasvatusta ohjaavassa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kognitiivisten taitojen osalta käsitellään tarkkaavaisuutta, muistia, oppimista, kielellisiä toimintoja sekä toiminnanohjausta. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineiston muodostavat kymmenen fyysistä aktiivisuutta ja kognitiivisia taitoja käsittelevää vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Katsauksessa käsitellyt tutkimusartikkelit on julkaistu tieteellisissä aikakauslehdissä aikavälillä 2011–2020 ja ne on haettu elektronisista tietokannoista. Tulokset ja johtopäätökset. Alle 7-vuotiaan lapsen fyysisellä aktiivisuudella ja kognitiivisella kehityksellä oli pääosin merkittävä yhteys. Kevyellä fyysisellä aktiivisuudella ei ollut yhtä vahvaa yhteyttä kognitiivisiin taitoihin tai yhteyttä ei havaittu lainkaan. Fyysinen aktiivisuus ei kehitä ainoastaan kognitiivisia taitoja, vaan se edistää lisäksi fyysistä ja psykososiaalista terveyttä. Tulosten pohjalta fyysisen aktiivisuuden yhdistämisellä varhaiskasvatuksen ohjattuun ja vapaamuotoiseen toimintaan sekä riittävällä fyysisen aktiivisuuden määrän ylläpitämisellä on positiivisia vaikutuksia lasten kognitiivisille taidoille.
-
Räsänen, Salla (2024)Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat kuvaavat konfliktitilanteita aikuisten ja lasten välillä varhaiskasvatuksessa, sekä mitä kyseiset konfliktitilanteet ovat merkinneet opiskelijoiden ammattitaidon kehityksen kannalta. Konfliktitilanne määriteltiin tässä tutkimuksessa tilanteeksi, jossa lapsi tekee jotain aikuisen mielestä sopimatonta, eivätkä lapsi ja/tai aikuinen halua muokata toimintaansa molempia tyydyttävään suuntaan. Voitaisiin myös puhua ristiriitatilanteista tai haastavista vuorovaikutustilanteista. Tutkimus oli laadullinen kyselytutkimus. Kyselylomake jaettiin Helsingin yliopistossa varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevien yhteisiin viestintäryhmiin, ja siihen saatiin kuusi (6) vastaajaa. Vastaajista kolme oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita, yksi toisen vuoden ja kaksi kolmannen vuoden. Kahdella vastaajista oli aiempi lähihoitajan koulutus. Aineiston koonnin jälkeen vastaajien vastauksia analysoitiin hyödyntäen teemoittelun menetelmää. Vastaajat kuvasivat konfliktitilanteita esiintyvän eniten ohjatussa toiminnassa, sekä tilanteissa, joissa lasten tuli odottaa. Osa vastaajista koki lasten toiminnan konfliktitilanteissa tahalliseksi härnäämiseksi, kun taas toiset ajattelivat taustalla vaikuttavan tiedon puute. Aikuisen roolin kuvaus vaihteli hyvin passiivisesta aktiiviseen minä-toimijaan. Osa vastaajista näki konfliktitilanteet oppimistilanteina, joista he olivat saaneet inspiraatiota seuraamalla muiden toimintatapoja. Vastaajat, jotka ilmensivät ”konfliktitilanteet oppimistilanteina”- diskurssia kokivat saaneensa konfliktitilanteista uskoa siihen, että kaikesta selvitään. Toiset taas kokivat konfliktitilanteet omaa ammattitaidon kuvaa horjuttavina asioina, jotka vähensivät itseluottamusta ja loivat riittämättömyyden tunnetta. Jatkotutkimuksia ajatellen erilaiset aineistonkeruumenetelmät voisivat tuoda syvempää ymmärrystä aiheesta. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajien, tai varhaiskasvatusyksikön tiimien ryhmähaastatteluilla voitaisiin perehtyä tarkemmin koettuihin konfliktitilanteisiin yhteisellä reflektiolla.
Now showing items 1-2 of 2