Browsing by Author "Raijas, Emma"

Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tutustua itsetunnon käsitteeseen, sen selityksiin ja pysyvyyteen ihmisen elinkaaren aikana sekä selvittää, mitä tutkimuskirjallisuus kertoo ADHD-ihmisen itsetunnosta. Itsetunto on läsnä jokaisen ihmisen elämässä ja vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen toimintaan. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että itsetuntoon vaikuttavat keskeisesti vuorovaikutussuhteet, minkä vuoksi aihetta on tärkeä käsitellä erityisesti koulukontekstissa, jossa ihmisten välinen kanssakäyminen on osa päivittäistä arkea. Itsetunnon on havaittu olevan tavanomaista heikompi ihmisillä, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Tutkielmassa tarkasteltiin ADHD-ihmisen itsetuntoa, jotta tulevaisuudessa aiheeseen voitaisiin syventyä tarkemmin pro gradu -tutkielmassa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimustulokset osoittivat, että itsetuntoa voidaan selittää pääsääntöisesti evolutiivisella ja sosiaalisella teorialla. Itsetunto jaetaan globaaliin ja alakohtaiseen itsetuntoon, joista ensimmäinen kuvaa yleistä käsitystä omasta itsestä, kun taas jälkimmäinen kohdistuu itsetuntoon jollakin tietyllä elämän osa-alueella. Globaali itsetunto liittyy erityisesti arvon tunteeseen, kun taas alakohtainen itsetunto pätevyyden kokemukseen. Itsetunto ei ole vain synnynnäinen ominaisuus, vaan sen taso voi vaihdella ihmisen elinkaaren aikana. Ikääntyminen saattaa itsessään olla itsetunnon tason vaihtelevuutta selittävä tekijä, mutta siihen vaikuttavat myös persoonallisuus, elämänkokemukset ja sosiaaliset tilanteet. ADHD-ihmisen tyypillistä heikompaa itsetuntoa saattavat selittää aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön liittyvät haasteet opinnoissa ja työelämässä sekä sosiaalisissa suhteissa. ADHD-ihmisten on havaittu kokevan häiriöön liittyvää stigmaa, mikä voi myös selittää heikkoa itsetuntoa.