Browsing by Author "Rajala, Nea"

Tavoitteet. Kertomuksen muodostaminen on haastava tehtävä, sillä se edellyttää lapselta monien kognitiivisten, kielellisten ja sosiaalisten taitojen hallintaa. Kerrontataitojen on todettu olevan yhteydessä kielellisiin taitoihin ja oppimisvaikeuksiin, minkä vuoksi niillä on merkittävä rooli logopedisessä arviointi- ja kuntoutustyössä. Tästä huolimatta kerrontataitoja on suomen kielessä tutkittu melko vähän. Puhutun ja kirjoitetun kielen vaikeudet ovat ainakin osittain päällekkäisiä ilmiöitä, vaikka niiden suhde ei olekaan yksiselitteinen. Kehityksellisen kielihäiriön ja lukivaikeuden välisestä suhteesta on tehty tutkimusta, mutta niissä ei ole keskitytty kerrontataitoihin. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia kieli- ja lukihäiriöisten lasten kerrontataidot ovat verrattuna tyypillisesti kehittyneiden lasten kerrontataitoihin ja pohtia, löytyykö näiden häiriöryhmien lasten kerrontataidoista mahdollisesti samankaltaisuuksia. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto kerättiin käyttäen elektronisia Scopus- ja Ovid Medline-tietokantoja. Hakulausekkeeseen sisältyivät englanninkieliset termit specific language impairment, developmental language disorder, language impairment, dyslexia, reading disability, reading impairment ja narrative/narration. Valintakriteereiden mukaisesti tutkielmaan valikoitui kuusi tutkimusartikkelia, jotka olivat englanninkielisiä, vertaisarvioituja ja ilmaiseksi luettavissa Helsingin yliopiston tunnuksilla. Tulokset ja johtopäätökset. Kaikissa kuudessa tutkimusartikkelissa havaittiin eroja häiriöryhmien lasten ja tyypillisesti kehittyneiden lasten kerrontataitojen välillä joko kertomuksen makro- tai mikrorakenteessa tai molemmissa. Häiriöryhmien lapset tuottivat esimerkiksi sisällöltään niukempia ja kieliopilliselta rakenteeltaan yksinkertaisempia kertomuksia kuin verrokkiryhmien lapset. Kieli- ja lukihäiriöisten lasten kerrontataidoissa voitiin havaita joitain samankaltaisuuksia, kuten tuotettujen kertomusten mikrorakenteiden yksinkertaisuus. Tulokset tukevat käsitystä siitä, että kerrontataidot ovat yhteydessä sekä kielellisiin taitoihin että oppimisvaikeuksiin, kuten heikkoon lukutaitoon.