Browsing by Author "Ranta, Akseli"

Tavoitteet. Yhteisopettajuus on nostanut päätään trendikkäänä tapana soveltaa opettamista ja oppimista muuten lähes muuttumattomassa kouluympäristössä. Suomessa usein kuulee Pisa-testien tuloksista, kuin myös keskustelua siitä, onko Suomen tulokset parempaan vai huonompaan suuntaan. Pisa-testissä heikosti pärjätessä osoittavat sormet suunnataan kohti kouluinstituutiota, sekä etenkin luokkahuoneita. Vaikka nykypäivänä yhteisopettajuus on noussut esiin keskustelunaiheeksi, sitä on kokeiltu jo vuosikymmeniä sitten. Tutkimukseni tavoitteena on ottaa selvää, miten yhteisopettajuus on vuosikymmenien aikana muuttunut, sekä voisiko yhteisopettajuus parantaa Suomen kouluikäisten oppimista. Oppilaiden kokemuksien lisäksi tutkin myös yhteisopettajuutta hyödyntäneiden opettajien kokemuksia, sekä heidän esiin tuomiaan hyötyjä ja haasteita yhteisopettajuudessa. Menetelmät. Toteutin tutkimukseni integroivan kirjallisuuskatsauksen menetelmiä seuraten. Integroivassa kirjallisuuskatsauksessa tutkija etsii, pohtii ja tiivistää aiempien tutkimusten tulosten pohjalta oman tutkimuksensa tutkimuskysymykseen vastauksia. Tutkimukseni aineistona toimii sekä suomalaisten, että ulkomaalaisten yliopistojen tuottamia tieteellisiä artikkeleita. Tutkimukset käsittelivät sekä oppilaiden että opettajien näkökulmia yhteisopettajuuteen liittyen, sekä käsittelivät yhteisopettajuutta käsitteenä. Aineiston analyysissä ja tulosten laatimisessa aineistosta noudatin integroivan kirjallisuuskatsauksen etenemisvaihetta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksissa nousi esille yhteisopettajuuden tuovan pääosin positiivisia kokemuksia sekä opettajille että oppilaille. Opettajat kokivat pääsevänsä hyödyntämään enemmän omaa kyvykkyyttään ja heille luontaisempiin aihealueisiin kuuluvaa tietoaan, kuin myös yleisen kiireen ja stressin tunteiden laskeneen. Positiivisena pidettiin myös toisen opetustyötä tekevän ammattilaisen ammatillinen tuki. Oppilaat kokivat yhteisopettajuuden mahdollistavan henkilökohtaisen avustuksen paremmin, sillä toisen opettajan opettaessa koko luokkaa toinen opettaja pystyi auttamaan apua tarvitsevia oppilaita samaan aikaan. Haasteellisiksi opettajat kokivat yhteisen sävelen löytämisen toisen opetustyön ammattilaisen kanssa, suunnittelulle varatun ajan vähäisyyden, sekä valmistavien koulutusten vähäisyyden tai olemattomuuden. Myös vastuun jakaminen, epärealistiset oletukset yhteisopettajuudesta, ja koulujohdon heikkoa tukea pidettiin ongelmakohtina.