Browsing by Author "Rantaniemi, Eeva-Liisa"

Tavoitteet Kandidaatintutkielmani tarkotus on selvittää kirjallisuuskatsauksen keinoin, miten matematiikka-ahdistusta voisi luokkaolosuhteissa lieventää, eli siihen tepsiviä interventioita. Vaikka vankkumatonta dataa matematiikka-ahdistuksen yleisyydestä ei ole, se on näkyvissä kouluarjessa. Ahdistus voi olla kaikkea pienen epämukavuuden ja täyden fobian välillä, joten se näyttäytyy hyvin yksilöllisillä tavoilla eri tilanteissa. Pohdin mitä tietoa tarvitsisin opettajantyössäni, ja tutkimuskysymyksiksini muotoutuivat: 1. Minkälaisia interventioita matematiikka-ahdistuksen lieventämiseksi on tutkittu? 2. Minkälaiset interventiot ovat matematiikka-ahdistuksen lieventämiseksi tehokkaita? Menetelmät. Toteutin tutkielmani integratiivisena systemaattisena kirjallisuuskatsauksena Kokosin kirjallisuuskatsauksen aineiston Helda, Helka, Eric ja Google Scgolar tietokannosita. Hakusanoinani toimi "matematiikka-ahdistus/math anxiety, työmuisti/working memory ja interventio/intervention. Näillä hakusanoille ja näistä tietokannoista valitsin 5 artikkelia, joista kaksi oli empiiristä tutkimusta, kaksi tieteellisiä artikkelia ja yksi opetusalan oppikirja. Tästä materiaalista etsin vastauksia tutkimuskysymyksiini. Tulokset ja johtopäätökset. Lähtökohtanani oli etsiä nimenomaan interventioihin liittyvää tietoa, mutta valtaosa löytämästäni materiaalista koski joko matematiikka-ahdistuksen olemusta tai ennakoivia toimenpiteitä sen syntymisen ehkäisemiseksi. Materiaalista paljastui, kuinka merkittävä rooli opettajan työllä matematiikka-ahdistuksen lieventämisessä on. Opettaja vaikuttaa ahdistuksen määrään omalla asenteellaan matematiikkaa kohtaan, jonka tuo tunneille mukaan, pedagogisilla ratkaisuillaan ja kyvyllään huomioida oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityisopettajalla on erityisen tärkeä rooli matemaattisista oppimisvaikeuksista kärsivien oppilaiden asenteen muotoutumisessa matematiikkaa kohtaan. Asenteeseen kohdistuvaa interventiota puoltaa myös valitsemani empiirinen tutkimus, joka osoitti kasvun ajattelutavan olevan merkittävä osa oppilaan minäpystyvyyden tunteen kehitystä ja uskoa kykyynsä oppia uutta vaikeuksista huolimatta, kunhan jaksaa olla sinnikäs ja tehdä töitä sen eteen.