Browsing by Author "Saarikoski, Susanna"

Siirtymävaiheella tiedetään olevan keskeinen merkitys lapsen kouluympäristöön kiinnittymisel-le sekä lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumon turvaamiselle. Tut-kielman tarkoituksena on kuvata esikoulun ja koulun välistä yhteistyötä lapsen siirtyessä esi-koulusta kouluun sekä eri yhteistyömuotojen vaikutusta siirtymävaiheeseen. Tavoitteena on tehdä yhteenveto jo olemassa olevista siirtymää ja sen tukemista käsittelevistä tutkimuksista ja selvittää jatkotutkimustarpeet. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin systemaattisuuteen pyrkivää kirjallisuuskatsausta Helka Finna- ja Google Scholar-tietokannoista. Tarkasteltavaksi valittiin 5 tutkimusartikkelia ja 22 opinnäytetyötä, joissa kuvattiin esikoulun ja koulun välisiä yhteistyömuotoja sekä niiden vaiku-tuksia lapsen siirtymään. Näissä tutkimuksissa yleisimmiksi yhteistyömuodoiksi osoittautuivat esi- ja alkuopettajien välinen suunnitelmallinen yhteistyö, lapsen tutustuminen kouluympäris-töön, esikoululaisten ja koululaisten väliset toimintatuokiot sekä kummitoiminta ja tiedonsiirto opettajien välillä. Siirtymää edisti, jos lapsella oli ollut mahdollisuus tutustua etukäteen koulu-ympäristöön, koulutyöskentelyyn, oppilaisiin ja opettajiin. Yhteistyötä helpotti esikoulun fyy-sinen sijainti koulun tiloissa. Vastaavasti koulun alku vaikeutui, mikäli lapsella ei ollut riittäväs-ti tietoa koulumaailmasta ja esimerkiksi leikkimahdollisuuksien epävarmuus mietitytti. Yhteis-työtä ja sitä kautta siirtymää myös hankaloitti, mikäli esikoulu oli fyysisesti kaukana koulura-kennuksesta. Jokainen esiopetusta ja perusopetusta järjestävä taho on velvollinen noudattamaan esiopetus-suunnitelmassa sekä perusopetussuunnitelmassa edellytettyjä yhteistyötä koskevia säädöksiä, jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisimman hyvät lähtökohdat siirtyessään esiopetuksesta pe-rusopetukseen. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella voidaan todeta, että säännöl-linen ja suunnitelmallinen yhteistyö esiopetuksen ja perusopetuksen välillä toteutui osassa kou-luyhteisöjä, mutta monin paikoin yhteistyö oli vähäisempää eikä vastannut riittävästi lasten tar-peisiin ja heidän vanhempiensa toiveisiin.