Browsing by Author "Saariluoma, Annika"

Tämän tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa suomi toisena kielenä -oppimateriaaleja niiden foneettisen sisällön kautta sekä hyödyntää kontrastiivisen tutkimuksen periaatteita. Kasvanut maahanmuuttajien määrä Suomessa on herättänyt uudenlaisia tarpeita materiaalien sisällön suhteen ja siten nostanut esiin oppilaiden monitasoiset oppimistarpeet sekä ongelmat. Monissa tutkimuksissa on havaittu foneettisen harjoittelun tuottavan parempia tuloksia, mutta niiden soveltaminen käytäntöön on jäänyt vähemmälle. Tämän uskon liittyvän ainakin osittain opetusmateriaaleihin, joiden mukaan opettajat kieltä opettavat. Tutkimusaineistona käytin kolmea suomen kielen oppikirjaa, jotka oli suunnattu alkeistasolle. Aineistoa kävin läpi tutkien kirjan sisältämiä tehtäviä. Löysinkin selvästi viisi erilaista tehtävätyyppiä, joista kaksi luokittelin foneettisiin ilmiöihin. Nämä olivat selkeät ääntämisen- ja kuulemisenharjoitukset. Ennen opetusmateriaaliaineiston tutkimista hain teoriaa havaittuihin ilmiöihin suomen, venäjän ja arabian kielen fonetiikasta. Tulokset vahvistivat ennakko-oletuksiani siitä, että opetusmateriaali ei ole foneettisesti painottunutta. Prosentuaalisesti foneettisten tehtävätyyppien osuudet olivat koko kirjan tehtävistä noin 12–22 % luokkaa. Tästä voi päätellä, että kielitaidossa korostuvat muut osa-alueet kuten lukeminen ja kirjoittaminen. Useissa suomi toisena kielenä -alan teoksissa kuitenkin nostetaan esille vuorovaikutuksen merkitys, jonka saavuttamista vanhoilla opetusmenetelmillä kyseenalaistetaan. Tähän kielitaidon alueeseen olisi mielenkiintoista puuttua entistä syvemmällä tasolla ja kehittää uudenlaisia materiaaleja. Näissä materiaaleissa lähtökohta uuden kielen oppimiseen voisi olla opiskelijan oma äidinkieli, joka otetaan huomioon foneettisesti parhaalla mahdollisella tavalla ja jonka tiedostaminen nähtäisiin opetusta nopeuttava tietona. Uskon foneettisemman lähestymistavan auttavan itse opetusta ja oppimateriaaleja.