Browsing by Author "Suontakanen, Hanna-Katariina"

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, analysoida ja tulkita, millaisena katsomuskasvatus näyttäytyy varhaiskasvatuksen kentällä. Tavoitteena on tutkia varhaiskasvatuksen opettajien katsomuskasvatukselle antamia merkityksiä ja käytännön toteutustapoja. Lisäksi tutkittiin, miten varhaiskasvatuksen opettajat määrittelevät katsomuskasvatusta. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Haastatteluihin osallistui yhteensä viisi (N=5) varhaiskasvatuksen opettajana toimivaa henkilöä. Haastateltavien koulutustausta vaihteli kasvatustieteen kandidaatista kasvatustieteen maisteriin ja sosionomi (AMK):n. Haastatteluja pidettiin yhteensä viisi (N= 5). Haastattelut pidettiin kevättalvella 2021. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tulosten mukaan katsomuskasvatus määriteltiin pääosin eettisen kasvatuksen, kulttuurikasvatuksen sekä lasten maailmankatsomuksen avartamisen kautta. Muutamissa haastatteluissa nousi esiin myös varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja esiopetuksen opetussuunnitelman antamat määritelmät katsomuskasvatuksen sisällöille. Monikulttuurisuuden näkökulmat nousivat myös toistuvasti esiin haastatteluissa. Katsomuskasvatuksen merkityksellisyyden kokemukset nivoutuivat tulosten mukaan yhteen varhaiskasvatuksen opettajien oman osaamisen kokemuksen kanssa. Lisäksi merkityksellisyyden kokemuksiin vaikutti lapsiryhmän katsomuksellinen tausta. Monikatsomuksellisissa ryhmissä katsomuskasvatus koettiin hieman merkityksellisempänä kuin ryhmissä, joissa katsomukselliset taustat olivat yhtenäisemmät. Katsomuskasvatusta toteutettiin varhaiskasvatuksen opettajien ja evankelisluterilaisen seurakunnan työntekijöiden yhteistyönä. Haastatteluissa nousi esiin myös erilaiset pedagogiset menetelmät osana katsomuskasvatuksen toteuttamista. Vastauksissa korostui myös arjen katsomuskasvatus, joka toteutuu eri toimintojen sisällä. Haasteelliseksi katsomuskasvatus koettiin useissa vastauksissa oman tiedon puutteen vuoksi suhteessa eri katsomuksiin. Muita käytännön haasteita olivat menetelmien, materiaalien ja ajan puute. Haastatteluissa ilmeni, että lähes kaikki opettajat kaipasivat neutraalia valmista materiaalia, jota hyödyntää katsomuskasvatuksessa.