Browsing by Author "Tuominen, Mea"

Kasvatustieteiden maisteritutkinto edellytetään päiväkodin johtajina työskenteleviltä vuodesta 2030 alkaen (Varhaiskasvatuslaki, 2018, 6:31 §). Pedagoginen johtajuus on merkittävä laatutekijä varhaiskasvatuksessa, ja henkilöstön osaamiseen sekä ammattitaitoon vaikuttaa keskeisesti suoritetun peruskoulutuksen laatu, kesto ja sisältö (Vlasov ym., 2018). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista pedagogiseen johtajuuteen liittyvää osaamista käsiteltiin varhaiskasvatuksen maisteritutkintojen opetussuunnitelmissa. Tätä tietoa voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen maisteritutkintojen kehittämiseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet pedagogisen johtajan työnkuvan hyvin laajaksi ja kontekstisidonnaiseksi, jolloin pedagogisilta johtajilta vaaditaan monipuolista osaamista (Akselin, 2013; Hujala, 2013; Heikka, 2014). Varhaiskasvatuksen johtajat ovat kokeneet, ettei heidän perustutkintonsa ole käsitellyt lainkaan johtajuusosaamista, ja täydennyskoulutustarvetta on kaivattu erityisesti pedagogiseen johtamiseen sekä henkilöstöjohtamiseen (Fonsén, 2014; Fonsén ym., 2022; Hjelt & Eskelinen, 2017). Tutkimusaineisto koostui suomenkielisten varhaiskasvatuksen maisteritutkintojen pakollisten kurssien ja harjoittelukurssien opetussuunnitelmista, jotka olivat julkisesti saatavilla yliopistojen verkkosivuilla. Tutkimus toteutettiin teorialähtöisenä sisällönanalyysinä, jossa analyysirunkona käytettiin Fonsénin (2014) pedagogisen johtajan inhimillisen pääoman teoriaa, joka kuvaa pedagogiselta johtajalta odotettuja tietoja, taitoja ja kykyjä. Tutkimuksella saavutettiin käsitys siitä, millaista pedagogiseen johtajuuteen liittyvää osaamista käsiteltiin varhaiskasvatuksen maisteritutkintojen opetussuunnitelmissa valtakunnallisesti. Kaikkia pedagogisen johtajan inhimillisen pääomateorian (Fonsén, 2014) yläluokkia käsiteltiin varhaiskasvatuksen maisteritutkintojen opetussuunnitelmissa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen maisteritutkintojen opetussuunnitelmissa käsitellään pedagogiseen johtajuuteen liittyvää osaamista pääosin kattavasti. Vain yhtä alaluokkaa, ”resurssien takaamista”, ei käsitelty yhdessäkään opetussuunnitelmassa. Tutkimus myös osoitti, että yliopistolla on vaikutusta siihen, kuinka laajasti pedagogiseen johtajuuteen liittyvää osaamista käsitellään opetussuunnitelmissa.