Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Turkkila, Roosa"

Sort by: Order: Results:

  • Semanttinen representaatio ja kehollistunut kognitio 
    Turkkila, Roosa (2016)
    The classical views of Cognitive Science has been challenged by the embodied view of cognition. It rejects traditional views that cognition is computation on amodal symbols in a modular system, independent of the brain’s modal systems for perception and action. Instead it proposes that sensory and motor processes and bodily states underlie cognition. Especially the results in semantic processing has been seen as a clear evidence for embodied cognition. Studies have constantly demonstrated that motor processes are activated during the semantic processing and that stimulating these areas leads to changes in semantic processing. However, there are also results that are inconsistent with the strongest versions of embodiment. There are large parts in the brain far from sensory and motor areas taking part in semantic processing. The theories of secondary embodiment have seen this as a prof for amodal system in semantic processing. However, the relation between action and semantics is not yet fully understood and it could be that partly the same neural systems that contribute to the understanding of action also underlie general semantic processing.
  • Tajunnallisuuden globaali neuraalinen työtilahypoteesi 
    Turkkila, Roosa (2021)
    Globaali työtilahypoteesi on ollut yksi vaikutusvaltaisimmista tietoisuuden empiirisistä teorioista. Sen esitti alkujaan Bernard Baars vuonna 1988 ja sittemmin Dehaene ja Naccache ovat kehittäneet teoriasta hermostollisen version. Teorian mukaan tietoisuuden taustalla on laajalle levittynyt hermostollinen verkko, globaali työtila, ja tietoinen kokemuksemme on se informaatio, joka työtilassa on aivokuoren eri osien saatavilla. Tämän tutkielman tarkoituksena oli esitellä Dehaene ja Naccache teoria tietoisuudesta samalla arvioiden sen vahvuuksia ja heikkouksia. Tutkielmassa käydään läpi keskeisiä empiirisiä tuloksia sekä tietoisuuden hermostollisia korrelaatteja, joihin globaalin työtilahypoteesin tulisi kyetä vastaamaan. Lisäksi esitellään kriteerit, jotka tietoisuudesta esitetyn teorian tulisi sisältää. Tutkielman perusteella globaali neuraalinen työtilahypoteesi esiintyy teoriana, jolla pystytään hyvin selittämään tajunnallisuuteen liitettyjä empiirisiä ilmiöitä ja joka pystyy vastaamaan useimpaan tietoisuuden empiiriseltä teorialta vaadittavaan kriteeriin. Teorian suurin haaste liittyy siihen, ettei se kuitenkaan kykene selittämään miksi työtilan kaltainen arkkitehtuuri saa aikaan tietoisuuden. Haasteena myös on, että teoria saattaa käsitellä vain kapeaa osaa tietoisuuden ilmiöistä. Olisikin tärkeää tutkia teorian yhtymäkohtia alan muiden teorioiden kanssa askeleena kohti tietoisuuden parempaa tieteellistä ymmärrystä.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO