Browsing by Author "Vaaja, Hanna"

Tavoitteet. Monikielisyys on nykymaailmassa enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Sen asianomainen huomioiminen on jo nyt yksi kuumimmista aiheista varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kentillä, ja koska globalisaatio tulee vain leviämään, aiheen tärkeys tulee vain kasvamaan. Sen takia tämän kandidaatintutkielman tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, miten lasten monikielisyys ilmenee esiopetusryhmän arjessa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet monikielisyyden vaikuttavan niin ihmisen identiteetin kehittymiseen, kielten oppimiseen ja sosiaaliseen toimintaan. Koska näitä asioita voidaan toteuttaa monessa eri arjen kohdassa, tutkimusongelmiksi valikoituivat seuraavat kysymykset: (1) miten lasten monikielisyys näkyy esiopetusryhmän fyysisessä ympäristössä, (2) miten lasten monikielisyys ilmenee heidän sosiaalisessa kanssakäymisessään ja (3) millä tavoin lasten monikielisyys otetaan huomioon ohjatussa toiminnassa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Koska halusin esiopetusryhmän olevan varmasti monikielinen, valitsin tutkimuksen kohteeksi helsinkiläisen esiopetusryhmän, jossa toteutetaan kielirikasteista esiopetusta. Tutkimukseen osallistui 20 ryhmän lasta ja kaikki (5) aikuiset. Havainnoin heidän esiopetusarkeaan kahden viikon ajan tammikuussa 2020 käyttäen ei-osallistuvaa ja vapaata havainnointimetodia. Saadun havainnointiaineiston analysoin käyttäen teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoja. Tulokset ja johtopäätökset. Esiopetusryhmän fyysisissä tiloissa lasten monikielisyys näkyi eniten suomen kielen vahvana läsnäolona niin visuaalisissa vihjeissä ja kirjallisissa ohjeissa. Suomi oli myös kaikkien lasten, niin yksi- kuin monikielisten, eniten käyttämä kieli sosiaalisissa tilanteissa. Havainnoidun esiopetusryhmän kielirikasteisesta statuksesta huolimatta englannin rooli esiopetuksen arjessa jäi melko minimaaliseksi, sillä lapset käyttivät sitä vain satunnaisesti ja englanninkielinen esiopetus jäi suurimmalta osin ryhmän ulkopuolisen kasvattajan vastuulle. Tutkimuksen perusteella vaikuttaisikin, että lasten monikielisyyden huomioimisen tärkeys tiedostetaan, mutta sen konkreettinen toteuttaminen arjessa ei ole yhtä helppoa. Kaikkien monikielisten lasten kanssa työskentelevien tulisikin reflektoida omia asenteitaan ja tapojaan monikielisyyden suhteen, jotta kaikki lapset saisivat yhtä laadukasta varhaiskasvatusta ja esiopetusta.