Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Vaarnas, Maarit"

Sort by: Order: Results:

  • Vaarnas, Maarit (2020)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on muodostaa kuva positiivisesta psykologiasta ja sen keskeisistä näkemyksistä lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämisessä. Syventymällä kouluissa toteutettuihin positiiviseen psykologiaan pohjautuviin mielen hyvinvoinnin interventioihin luodaan näkemys interventioiden toteutustavoista sekä niistä saaduista tuloksista. Positiivinen psykologia on psykologian tutkimushaara, joka on keskittynyt ihmisten mielen hyvinvoinnin edistämiseen ja elämäntyytyväisyyden ”kukoistuksen” lisäämiseen. Keskeisinä näkemyksinä ovat yksilöiden vahvuudet ja voimavarat, niiden tunnistaminen, vahvistaminen sekä käyttäminen jokapäiväisessä elämässä. Yksilö nähdään aktiivisena toimijana. Tärkeänä osana positiivisessa psykologiassa ovat erilaisten mielen hyvinvointiin vaikuttavien taitojen, kuten resilienssin ja sosioemotionaalisten taitojen, vahvistaminen. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston hankinnassa on käytetty Helsingin yliopiston Helka-tietokantaa sekä Google Scholar-hakupalvelua. Suurin osa tieteellisestä tutkimuksesta on englanninkielistä ja toteutettu anglosaksisissa maissa. Suomessa aihe on noussut tutkimuksen piiriin enenevässä määrin viime vuosina, näin ollen suurin osa tutkielman aineistosta on kansainvälistä. Positiivisen psykologian ja siihen perustuvan positiivisen pedagogiikan sekä lyhytkestoisempien kouluinterventioiden voidaan nähdä tutkimuksen perusteella lisäävän oppilaiden mielen hyvinvointia. Valtaosa tutkimuksista antoi viitteitä oppilaiden elämäntyytyväisyyden lisääntymisestä ja toisaalta aggressiivisen tai depressiivisen käyttäytymisen vähentymisestä. Tutkimukset osoittavat, että mielen hyvinvointitaitoja voidaan kouluissa opettaa ja oppia, aivan kuten mm. akateemisia taitoja. Hyvinvointitaitojen oppiminen voi edistää oppilaiden kouluhyvinvointia, jolla on positiivista vaikutusta oppimistuloksiin. Lisäksi se näyttäisi edesauttavan mielen hyvinvoinnin vahvistumisessa tärkeinä lapsuus- ja nuoruusvuosina.