Browsing by Author "Vainikka, Juuli"

Tavoitteet: Lasten ja nuorten vapaa-ajan lukuharrastuksen harvinaistuminen ja laskeva lukutaito ovat olleet viime vuosina vahvasti esillä niin koulutusalalla kuin julkisessakin keskustelussa. Lasten ja nuorten lukutaito on heikentynyt ja vapaa-ajan omaehtoinen lukeminen on yhä harvinaisempaa. Siksi on tärkeää selvittää tapoja lasten ja nuorten lukemaan innostamiseen. Tässä kandidaatin tutkielmassa perehdytään lukuinnostuksesta tehtyyn tutkimukseen ja sitä kautta muodostetaan käsitys lasten lukuinnostuksesta. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, kuinka lukuinnostus syntyy ja miten sitä voidaan ylläpitää, sekä kehittää. Aihetta tarkasteltiin seuraavien tutkimuskysymysten kautta: miten lukuinnostus muodostuu ja syntyy sekä miten luokanopettaja voi ylläpitää ja kehittää oppilaiden lukuinnostusta. Menetelmät: Vastauksia tutkimuskysymyksiin haettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla, mikä mahdollisti laajan yleiskuvan muodostamisen aiheesta ja väljät tutkimuskysymykset. Artikkelit haettiin sekä HELKA-hausta, Google Scholar-sivustolta, että ERIC-tietokannasta. Aineisto rajattiin vuodesta 2010 eteenpäin julkaistuihin vertaisarvioituihin suomen- ja englanninkielisiin artikkeleihin uusiempien tutkimusten löytämiseksi. Tulokset ja johtopäätökset: Sisäisen innostuksen löytäminen oli merkityksellistä pitkäkestoisen lukuharrastuksen syntymiselle ja tässä olennaista oli lukemisen mielekkyys, mitä edesauttoi itseä kiinnostavan luettavan löytäminen. Luokanopettajan merkitys lukemaan innostamisessa korostui erityisesti lukemisen mallina ja oppaana itseään kiinnostavan kirjallisuuden löytämiseen. E-kirjat ja äänikirjat voivat olla lapsille ja nuorille helpommin lähestyttäviä ja näin ne voivat tuoda uusia mahdollisuuksia. Kirjallisuudenopetus oli kouluissa vahvasti opettajalähtöistä ja -johtoista sekä itsenäistä työskentelyä. Luettua kirjallisuutta harvemmin käsitellään yhdessä. Kirjallisuudenopetus hyötyisi oppilaslähtöisemmästä opetustavasta, mikä voi herättää oppilaan omaa innostusta. Lukeminen yhdessä, luetusta puhuminen ja sen käsitteleminen muiden kanssa nousivat oleellisiksi keinoiksi vahvistaa lukuinnostusta. Monipuolisen kirjallisuuden saavutettavuuden kannalta toimivat kirjastopalvelut olivat merkityksellisiä. Lukuinnostusta olisi kiinnostavaa jatkossa tutkia lasten näkökulmasta ja pidempiaikaisesti sen kehitystä seuraten.