Browsing by Author "Vivianne, Ruohola"

Tämän tutkielman tavoitteena oli tuottaa tietoa kaupunkimaisen Helsingin, taajaan asutun Lapuan ja maaseutumaisen Rautavaaran opetussuunnitelmien eroista ja yhtäläisyyksistä. Kolmen esimerkkikunnan eroja ja yhtäläisyyksiä tarkasteltiin demografisten tekijöiden, elinkeinoon liittyvien muuttujien, kunnallispolitiikan ja lähiseudun jatkokoulutusmahdollisuuksien avulla. Tutkimusongelmat ovat seuraavat: 1. Miten demografiset tekijät ilmenevät kaupunkimaisen Helsingin, taajaan asutun Lapuan ja maaseutumaisen Rautavaaran opetussuunnitelmissa? 2. Miten elinkeinoon liittyvät tekijät ilmenevät kaupunkimaisen Helsingin, taajaan asutun Lapuan ja maaseutumaisen Rautavaaran opetussuunnitelmissa? 3. Miten kunnallispolitiikka ilmenee kaupunkimaisen Helsingin, taajaan asutun Lapuan ja maaseutumaisen Rautavaaran opetussuunnitelmissa? 4. Miten lähiseudun jatkokoulutusmahdollisuudet ilmenevät kaupunkimaisen Helsingin, taajaan asutun Lapuan ja maaseutumaisen Rautavaaran opetussuunnitelmissa? Tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus. Tutkielmassa käytettiin sekä määrällistä että laadullista metodia, joskin pääasiallinen tutkimusote oli kvalitatiivinen. Kolmen valitun esimerkkikunnan opetussuunnitelmat analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulokset osoittivat, että demografiset tekijät ilmenivät opetussuunnitelmissa erityisesti oppilaiden ja huoltajien osallisuudessa opetussuunnitelmatyöhön. Helsinki on opetussuunnitelmatyössä kuullut sekä oppilaita, huoltajia että kaupunkilaisia. Lapuan opetussuunnitelmaan kaikilla eteläpohjalaisilla oli mahdollisuus vaikuttaa opetussuunnitelman yhteisesti luotuun arvopohjaan. Rautavaara pysyttäytyi opetussuunnitelman perusteissa tältä osin. Elinkeinorakenteeseen liittyvät tekijät näkyivät erityisesti taajaan asutun Lapuan opetussuunnitelmissa, ja yrittäjämäisen toimintatapaa painotettiin läpi opetussuunnitelman. Paikallispolitiikka ilmeni Rautavaaran opetussuunnitelman yhdeksännen vuosiluokan opetuksen sisällössä, jossa nostettiin esille ajankohtainen tietämys Suomen kielipoliittisesta suhteesta muihin Pohjoismaihin. Jatko-opintomahdollisuudet ilmenivät Helsingin opetussuunnitelmassa siten, että oppilaiden realististen ja yksilöllistä oppimista innostavien valintojen tekeminen koettiin tärkeäksi. Lapualla nostettiin kielitaidon merkitys jatko-opintojen kannalta. Rautavaaran opetussuunnitelmassa nostettiin esille oppilaiden ymmärrys ruotsin kielen tärkeydestä jatko-opinnoissa. Tulosten yhteenvetona voidaan todeta, että kunnat ilmentävät paikallista koulutuspolitiikkaa opetussuunnitelmassa eri tavoin. Tätä tutkielmaa voidaan pitää pilottitutkimuksena laajemmalle aihealueen tutkimukselle. Eroja ja yhtäläisyyksiä voitaisiin jatkossa selvittää myös muiden kuin tutkimuksessa käytettyjen tekijöiden avulla.